Yhteinen rangaistus, muutoksenhaku ja perusteleminen
Esittelijäneuvos, OTT Heikki Kemppisen esitys Prosessioikeusyhdistyksen seminaarissa 18.1.2022
Yhteinen rangaistus, muutoksenhaku ja perusteleminen Read More »
Esittelijäneuvos, OTT Heikki Kemppisen esitys Prosessioikeusyhdistyksen seminaarissa 18.1.2022
Yhteinen rangaistus, muutoksenhaku ja perusteleminen Read More »
kirjoittanut asianajaja, prosessioikeuden dosentti Markku Fredman Johanna Vehkoon kunnianloukkausasian tuomiota KKO 2022:1 on kehuttu sananvapauden voittona. Vehkoo on kieltämättä ansainnut kiitoksen siitä, että sai aikaan ennakkopäätöksen, jossa asetettiin raja kunnianloukkausrikokselle. Huomiotta ei kuitenkaan tule jättää sitä, että korkeimman oikeuden tuomiossa Vehkoon todettiin käyttäneen loukkaavia ja asianomistajaa halveksivia ilmaisuja. Tämän ei toivoisi olevan se suunta, johon
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry on vuonna 2021, kuten aikaisempinakin vuosina, hakenut ja saanut Heldtin stipendirahastosäätiöltä apurahan jaettavaksi stipendeinä sellaisille opiskelijoille, jotka ovat vuonna 2020 laatineet parhaaksi arvioidun oikeustieteen maisterintutkielman prosessioikeuden tai hallintolainkäytön alalta. Yhden stipendin suuruus on 500 euroa, ja niiden jakamista varten yhdistys on osoittanut kunkin oikeustieteellistä tutkinto-opetusta antavan yliopistollisen yksikön prosessioikeuden ja hallintolainkäytön vastuuopettajille
Suomen Prosessioikeusyhdistyksen stipendit Read More »
kirjoittanut asianajaja, dosentti Markku Fredman Lakivaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen suullisen todistelun talentamisesta käräjäoikeudessa. Lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2021 hyväksyttiin 2.12.2021. Hallituksen esitykseen tehtiin joitain muutoksia. Asiassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot on koottu eduskunnan verkkosivuille. Uuudelleenkuulemisen ja lisäkysymysten kynnykset Erityisesti lakivaliokunta arvioi sitä kynnystä, jolla hovioikeuden tulee sallia henkilän uudelleen kuulustelu ja lisäklysymysten esittäminen käräjäoikeudessa jo kuullulle.
kirjoittanut asianajaja, dosentti Markku Fredman. Oikeusministeriössä on jo jonkinaikaa ollut vireillä hallitusohjelmaan liittyvä hanke oikeudenkäyntikuluja koskevan sääntelyn tarkistamiseksi. Lainsäädäntöneuvos Jukka Siro on laatinut toukokuusssa 2021 julkaistun arviomuistion, jossa esitettiin lukuisa määrä erilaisia keinoja oikeudenkäyntikulujen kasvun rajoittamiseksi. Lausuntokierroksella arvioitavaksi esitettiin seuravat 21 keinoa: Keino 1: Oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusvaatimusten alentaminen …………………………….. 77Keino 2: Juristien koulutusmäärien lisääminen
Kirjoittanut käräjätuomari, osastonjohtaja Petteri Plosila Korkein oikeus antoi 15.10.2021 vangitsemista koskevan ennakkopäätöksen KKO:2021:75. Tapauksessa oli kyse siitä, että syyttäjä oli vangitsemisasiaa käräjäoikeudessa uudelleen käsiteltäessä vaatinut, että A määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna seitsemästä rikoksesta epäiltynä. Syyttäjä oli perustellut vaatimustaan jatkamis-, karttamis- ja sotkemisvaaralla. Käräjäoikeus katsoi, että mikään näistä vangittuna pitämisen erityisistä edellytyksistä ei täyttynyt viiden epäillyn
KKO:2021:75 Pakkokeino – Vangitseminen – Muutoksenhaku – Kantelu Read More »
kirjoittanut Markku Fredman Suomalaisissa oikeudenkäynneissä on usein ilmennyt ongelmaksi se, että jotain asianosaista tai todistajaa tulisi kuulla oikeudessa, mutta hän on pääkäsittelyn aikaan ulkomailla. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa asia on jätetty lakonisesti sen varaan, että ”Todisteen vastaanottamisesta ulkomailla säädetään erikseen” (OK 17:60). Hallituksen esityksessä asiasta todetaan vain, että sääntely pysyy ennallaan. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on nyt
asessori, OTT Jurkka Jämsän esitys Prosessioikeusyhdistyksen webinaarissa 3.11.2021
Tallannettu kertomus todisteena ja pääasiallisuustesti Read More »
kirjoittanut ylituomari, dosentti Petri Saukko 4 Hallintotuomioistuimen oma-aloitteisesta selvitysvelvollisuudesta Hallintoprosessissa oikeudenkäynnin osapuolilla on myötävaikutusvelvollisuus ja hallintotuomioistuimella oma-aloitteinen selvitysvelvollisuus eli niin kutsuttu virallisperiaate vallitsee. Asianosainen ja viranomainen eivät voi yleisen puolen rikos- ja riitaprosessien tapaan, hieman yksinkertaistaen todettuna, tyytyä vain vaikenemaan tai vastustamaan. Tältäkin osin on kuitenkin huomioitava se, että kun hallintotuomioistuimet kontrolloivat käytännössä koko viranomaistoimintaa,
Hallinnon lainalaisuus ja prosessiasetelmat hallintoprosessissa (Osa II) Read More »
kirjoittanut ylituomari, dosentti Petri Saukko Käsittelen näissä blogi -kirjoituksissa hallintoprosessin ominaispiirteitä kahdessa osassa. Osassa I käsittelen hallintoprosessin kehitystä, ominaispiirteitä, hallinnon lainalaisuutta, asianosaisasetelmia ja oikeusvoimaa. Toisessa osassa II keskityn hallintotuomioistuimen oma-aloitteseiseen selvitysvelvollisuutteen, suulliseen käsittelyyn ja teen lyhyen yhteenvedon molemmista osista. Isoja asioita, joten käsittely on luonnollisesti varsin yleisellä tasolla. Kirjoituksessa tehdään hieman vertailua myös yleisen lainkäytön
Hallinnon lainalaisuus ja prosessiasetelmat hallintoprosessissa (Osa I) Read More »