Prosessioikeus

kirjoittanut OTT, asessori (VaaHO) Jurkka Jämsä Korkein oikeus (KKO) on eilen antanut todisteiden hyödyntämistä koskevan ennakkopäätöksen KKO 2021:73 asiassa, jossa aikaisemmin antamansa ratkaisun myös Helsingin hovioikeus oli julkaissut (HelHO 2020:8). Kiinnitän tässä lyhyessä kirjoituksessa huomiota eräisiin ennakkopäätöksen herättämiin ensivaikutelmiin. Viittaan kirjoituksessa paikoin väitöskirjaani Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa, Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2020 (Jämsä 2020). Kommentoitavaan ennakkopäätökseen viitataan

Hallituksen esitys merkitsee erittäin suurta muutosta muutoksenhakumenettelyyn. Suullisen todistelun vastaanottaminen kuva- ja äänitallenteelta vahvistaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena ja oikeudenkäynnin painopiste siirretään käräjäoikeuteen. Hovioikeustasolla on pääsääntöisesti kannatettu muutoksenhakumenettelyn muuttamista nyt esitetyllä tavalla. Säännökset olisi laadittava sellaisiksi, että ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisen ja joustavan oikeudenkäyntimenettelyn muutoksenhakuasteessa. Hovioikeudella pitäisi olla yhtä hyvät edellytykset arvioida suullista

kirjoittanut dosentti, käräjätuomari Antti Tapanila Prosessioikeudellisen keskustelun ja tutkimuksen painopiste on ollut sovittelussa ja muissa vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä. Samanaikaisesti riita-asioiden määrät käräjäoikeuksissa ovat vähentyneet ja käsittelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut jatkaneet kasvuaan. Ajoittain on pohdittu erilaisia keinoja riita-asioiden viipymiseen ja korkeiksi kasvaneisiin kuluihin puuttumiseksi. Keskustelussa on painotettu prosessilainsäädännön uudistamista ja tuomioistuimien henkilöstöresursseja hieman siitä riippuen, mikä siviiliprosessin intressitaho