kirjoittanut asianajaja, dosentti Markku Fredman

Lakivaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen suullisen todistelun talentamisesta käräjäoikeudessa. Lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2021 hyväksyttiin 2.12.2021. Hallituksen esitykseen tehtiin joitain muutoksia.

Asiassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot on koottu eduskunnan verkkosivuille.

Uuudelleenkuulemisen ja lisäkysymysten kynnykset

Erityisesti lakivaliokunta arvioi sitä kynnystä, jolla hovioikeuden tulee sallia henkilän uudelleen kuulustelu ja lisäklysymysten esittäminen käräjäoikeudessa jo kuullulle.

Uudelleenkuulustelulla tarkoitetaan käräjäoikeudessa kuulustellun henkilön kuulustelua muutoksenhakutuomioistuimessa kokonaan uudelleen, aivan kuin mitään kuva- ja äänitallennetta ei olisi käräjäoikeudessa tehty. Sen edellytys on ”erityinen syy”. Lisäkuulustelulla tarkoitetaan puolestaan uusien kysymysten esittämistä tällaiselle henkilölle sen jälkeen, kun hänen käräjäoikeudessa esittämänsä kertomus on otettu hovioikeudessa vastaan kuva- ja äänitallenteelta. Sen edellytys on ”tarpeellisuus” asian selvittämisen kannalta. 

Valiokunta toteaa, että lisä- ja uudelleenkuulustelujen kynnysten oikean korkeuden määrittäminen on lakiehdotusten keskeisimpiä kysymyksiä. 

Saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta toteaa, että liian alhaiset kynnykset voivat johtaa tarpeettomaan suullisen todistelun vastaanottamiseen muutoksenhakuasteessa ja haitata esityksen tavoitteiden saavuttamista. Sillä voi olla vaikutusta myös hovioikeuksien resursseihin ja käsittelyaikoihin. 

Toisaalta liian korkea kynnys voi johtaa siihen, etteivät hovioikeus ja korkein oikeus saa tietoonsa kaikkea merkityksellistä todistelua. Se voi vaikeuttaa aineellisesti oikean ratkaisun saavuttamista. Lisäksi se saattaa rohkaista liian perinpohjaiseen todistajankuulusteluun käräjäoikeudessa. 

Tällä hetkellä suullisen todistelun vastaanottamiselle hovioikeudessa ei ole hallituksen esityksessä esitettävän kaltaista rajoitusta. Kaikki vedottu ja merkityksellinen suullinen todistelu otetaan hovioikeudessa lähtökohtaisesti vastaan uudelleen. Hallituksen esitys muuttaa siten joka tapauksessa nykytilaa selvästi.  

Hallituksen esitystä ja saamansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettua lisäkuulustelun kynnystä tältä osin perusteltuna. 

Uudelleenkuulustelun kynnyksen osalta valiokunta katsoo, että kynnyksen korottaminen esityksessä ehdotettua ”erityistä syytä” korkeammalle voisi tehdä soveltamiskäytännöstä liian ankaran. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 43/2021 vp, s. 2 ja 3) viitannut uudelleenkuulustelun edellytyksenä olevaan erityisen syyn edellytykseen ja todennut, että säännöksen sanamuodon perusteella esityksessäkin ehdotettu kynnys uudelleenkuulustelemiselle on varsin korkea. 

Lausunnossaan (PeVL 43/2021 vp, s. 3) perustuslakivaliokunta toteaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat. Tämä oikeus kuuluu myös perustuslaissa mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin (HE 309/1993 vp, s. 74, PeVL 39/2014 vp, s. 2/II, PeVL 31/2005 vp, s. 4/II). Perustuslakivaliokunta on suhtautunut pidättyvästi sääntelyyn, jossa rikosasian vastaajan kuulusteluoikeutta pääkäsittelyssä rajoitetaan, mutta pitänyt joissakin erityistapauksissa mahdollisena rajoittaa kuulusteluoikeutta alioikeusvaiheessakin (PeVL 39/2014 vp, s. 3 ja 4).  

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta korostaa sitä hallituksen esityksessäkin (s. 74) mainittua seikkaa, että arvioitaessa erityisen syyn käsillä oloa tulee ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja sitä koskeva ratkaisukäytäntö. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan edellä todettuun näkemykseen ja katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että uudelleenkuulustelu on toimitettava, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää. 

Edellä selostetun valossa sekä hallituksen esitystä ja saamaansa selvitytä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että uudelleenkuulustelun edellytyksenä oleva kynnys ”erityinen syy” on asianmukainen. 

Indeksointi

Mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota tallenteen indeksointiin. Sillä tarkoitetaan sitä, että merkitään kohdat, joilla käsitellään eri asioita, kuten eri teemoja tai syytekohtia. Perustelujen mukaan kertomusten indeksointi on omiaan helpottamaan asian valmistelua ja lyhentämään pääkäsittelyiden kestoa hovioikeudessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan indeksointi on tarkoitus tehdä videotallennusjärjestelmällä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että indeksointi on teknisesti mahdollisimman helppoa toteuttaa pääkäsittelyn kuluessa. Lisäksi on merkityksellistä, että tosiasiallista mahdollisuutta indeksoida kertomukset esitetään parannettavaksi asioiden valmistelua käräjäoikeudessa koskevilla ehdotuksilla. 

Hallituksen esityksen mukaan indeksoinnin tekee käräjäoikeus. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tätä asianmukaisena. Kertomuksen indeksointi on osa kuva- ja äänitallenteen tekemistä, mikä puolestaan kuuluu suullisen todistelun vastaanottamiseen. Ainoastaan käräjäoikeus kykenee indeksoimaan kertomuksen pääkäsittelyssä sitä esitettäessä. Indeksoinnin tekeminen erikseen merkitsisi huomattavaa ajankäyttöä, mikä aiheuttaisi kustannuksia.  

Hallituksen esityksessä indeksoinnista ja sen merkitsemisestä käräjäoikeuden pöytäkirjaan ei säädetä laissa, vaan sitä käsitellään hallituksen esityksen perusteluissa. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ratkaisu on asianmukainen, eikä indeksoinnista ole tarpeen säätää laissa. Hallituksen esityksen mukaisesti oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 6 §:ssä säädetään kuva- ja äänitallenteiden ”tekemisestä” käräjäoikeudessa. Valiokunta katsoo, että kuva- ja äänitallenteen indeksointi eräissä tilanteissa on osa kuva- ja äänitallenteen ”tekemistä”. Laissa säädetyn toiminnan tarkempi kuvailu ja määrittely on tarkoituksenmukaista tehdä lain perusteluissa.  

Valiokunta pitää esityksessä omaksuttua ratkaisua indeksoinnista lähtökohtaisesti asianmukaisena. Valiokunta kuitenkin painottaa, että ennen kuin uudistus saatetaan voimaan erillisellä lailla, on oltava selvää, että indeksoinnin toteuttamisen mahdollistavat toimivat ja selkeät tekniset ratkaisut ovat olemassa. Myös koulutukseen on tältä osin varattava riittävät resurssit sekä osallistumismahdollisuudet. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että indeksointiin liittyen menettelyn toimivuutta ja vaikutuksia muun muassa resurssien käyttöön seurataan tarkoin. 

Yksityisyys

Lakivaliokunta arvioi myös tallenteilla esiintyvien henkilöiden yksityisyyttä. Tallenteista saa jäljennöksen vain sen ääniraidan osalta. Kuva tulee käydä katsomassa tuomioistuimessa. Valiokunta päätyi tiukentamaan esitystä siten, että henkilöiltä, jotka käyvät katsomassa videotallenteen tulee poikkeuksetta ottaa pois laitteet, jotka mahdollistaisivat kuvaesityksen tallentamisen. Tämä koskee siis erityisesti asianajajia ja toimittajia, joiden työhön tallenteisiin tutustuminen kuuluu. Hallituksen esityksen mukaan laitteet olisi otettu pois vain jos olisi ollut perusteltua aihetta epäillä, että henkilö tallentaisi oikeudettomasti kuvaa ja ääntä kuva- ja äänitallenteesta.

Päätöksenteko ja muutoksenhaku

Lakivaliokunta muutti esitystä myös siltä osin, että ratkaisut, joissa asianosaisen pyyntö lisä- tai uudelleenkuulustelusta hylätään, tehdään aina kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista, että yhdellä jäsenellä on toimivalta hyväksyä pyyntö lisä- tai uudelleenkuulemisesta samalla tavalla kuin yksi jäsen voi tällä hetkellä tehdä pääkäsittelyn toimittamiseen liittyvät ratkaisut.

Valiokunta totesi selvyyden vuoksi, että erillinen muutoksenhaku voi 17 luvun 68 §:n 3 momentin nojalla olla mahdollinen myös silloin, kun hovioikeus on hylännyt pyynnön kuulustella käräjäoikeudessa kuulusteltua henkilöä hovioikeudessa henkilökohtaisesti uudelleen tai lisäkysymysten esittämistä varten. Tämän myötä asianosainen voisi hovioikeuden niin päättäessä hakea valituslupaa ratkaisuun, jossa uudelleenkuulemiseen tai lisäkysymyksiin ei ole suostuttu siten, että hovioikeus jää odottamaan korkeimman oikeuden ratkaisua, ennen kuin pääkäsittely kuulemisineen toimitetaan.

Lakivaliokunnan lausumat

1.Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä vuoden 2022 loppuun mennessä. 

2.Eduskunta edellyttää, että ennen uudistuksen voimaantuloa tietojärjestelmien ja teknisten ratkaisujen tulee olla valmiina ja toimintavarmat. Lisäksi on huolehdittava tarvittavasta koulutuksesta ja muusta valmistautumisesta sekä uudistuksen edellyttämistä resursseista. Edellä mainituista seikoista on annettava selvitys lakivaliokunnalle uudistuksen voimaantuloa koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. 

3.Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen viimeistään viiden vuoden kuluessa uudistuksen voimaantulosta. 

Muutokset lakeihin tulevat voimaan erikseen säädettävän lain mukaisesti.

Tallennushanketta on käsitelty tässä blogissa hallituksen esityksen pohjalta aiemmin. Hanke oli aiheena myös Prosessioikeusyhdistyksen seminaarissa lokakuussa, jonka esityksiä on myös julkaistu tällä sivustolla.