Hanna Lahtinen, oikeuspsykologi, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija. Esitys Prosessioikeusyhdistyksen webinaarissa 17.2.2022.
Miksi lapsiin kohdistuvat rikokset jäävät
usein piilorikollisuudeksi? Read More »
Kirjoittanut professori Jyrki Virolainen. Ennen alioikeusuudistusta ja 1990 -luvulla toteutuneita menettelyuudistuksia alioikeuden oikeudenkäynti perustui niin sanottuun suullis-pöytäkirjalliseen menettelyyn, juttujen toistuviin lykkäyksiin ja käsittelyn pikkutarkkaan pöytäkirjaamiseen. Menettelyssä ei toteutunut suullisuus, välittömyys eikä keskitys. Valmistavaa käsittelyä ei ollut, vaan oikeudenkäynti aloitettiin suoraan pääkäsittelystä; lykkäysten takia puheenjohtaja saattoi usein vaihtua. Tuomarin aineelliseen prosessinjohtoon ei kiinnitetty riittävää huomiota. Tuomion
Kihlakunnantuomari oikeudenkäyntiä kehittämässä, osa I Read More »
Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen. Itä-Suomen hovioikeuden viskaaleilla oli tapana kokoontua ravintola Kallan kabinettiin maailmaa parantamaan. Samalla keskusteltiin työn kehittämisestä. Keskustelujen tuloksena syntyi seuraava asiakirja. Viskaalit lähettivät 28.3.1973 oikeusministerille kirjelmän, jossa he esittivät, että hovioikeuksien työn järkiperäistämiseksi ja tehostamiseksi olisi ensi tilassa ja jo ennen välttämätöntä suullisten käsittelyjen lisäämistä 1. luovuttava tarpeettomasta kertoelman kirjoittamisesta ottamalla
Kuinka hovioikeusmenettelyä uudistettiin ym. Read More »
Oikeuspsykologi, väitöskirjatutkija Hanna Lahtinen pitää torstaina 17. helmikuuta 2022 kello 18 – 19 Suomen Prosessioikeusyhdistys ry:n jäsenille tarkoitetun Skype-esityksen aiheesta ”Miksi lapsiin kohdistuvat rikokset jäävät usein piilorikollisuudeksi?”. Tilaisuus koostuu, kuten aikaisemminkin, varsinaisesta esityksestä ja sen jälkeen aiheesta käytävästä keskustelusta. Osallistumaan kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan sähköpostilla (sihteeri@prosessioikeus.fi) viimeistään keskiviikkona 16. helmikuuta; ilmoittautumisessa on mainittava sähköpostiosoite, johon Skype-kutsun
Miksi lapsiin kohdistuvat rikokset jäävät usein piilorikollisuudeksi? Read More »
kirjoittanut alivaltiosihteeri Kari Kiesiläinen Toimin tuomarina Helsingin raastuvanoikeudessa 1980 – luvun lopulla. Tuolloin meillä oli noin sata ”alioikeutta”, näin niitä silloin kutsuttiin. Muutoinkin käytetyt termit olivat erilaisia, esimerkiksi asianosaisia ei kutsuttu asiakkaiksi. Yleinen käsitys oli, että kun tuomari on viran saanut, hän on saanut myös kyvyn hoitaa sitä. Koulutukseen osallistuminen ei ollut yleistä. Raastuvanoikeutta pidettiin
Tuomioistuinlaitos muutoksessa Read More »
Kirjoittanut OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori (Itä-Suomen yliopisto), rikosoikeuden dosentti (Turun yliopisto) Matti Tolvanen. Olen tehnyt juridisia töitä liki 44 vuotta ja nyt alkavat olla vuodet vakituisissa juristin tehtävissä vähissä. Menneiden tapahtumien selittämisessä on pulmansa. On olemassa riski, että kehityksen lopputulosta pidetään hallitun prosessin johdonmukaisena seurauksena. Konsta Pylkkänen ilmaisi asian sattuvasti: jälkiviisaan silmä on somassa
Neljä vuosikymmentä mukana prosessin muutoksessa Read More »
Prosessioikeusblogissa aloitetaan sarja kirjoituksia, joissa eläkkeelle jääneet tai jäävät taikka eläkkeelle joutuneet kertovat urastaan: prosessien, prosessioikeuden ja tuomioistuinten kehittymisestä uransa alusta näihin päiviin. Sarjan aloittamiseksi olemme lähettäneet kutsun tiedossa oleville tuomareille, syyttäjille, asianajajille ja prosessioikeuden tutkijoille, jotka elämässään juuri nyt ovat eläkkeelle jäämisen vaiheessa. Tällä ikäpolvella on ainutlaatuinen kokemus myös aiemmista prosesseista ennen laajoja uudistuksia
Tuomioistuinprosessit eläköityvän silmin Read More »
Esittelijäneuvos, OTT Heikki Kemppisen esitys Prosessioikeusyhdistyksen seminaarissa 18.1.2022
Yhteinen rangaistus, muutoksenhaku ja perusteleminen Read More »
kirjoittanut asianajaja, prosessioikeuden dosentti Markku Fredman Johanna Vehkoon kunnianloukkausasian tuomiota KKO 2022:1 on kehuttu sananvapauden voittona. Vehkoo on kieltämättä ansainnut kiitoksen siitä, että sai aikaan ennakkopäätöksen, jossa asetettiin raja kunnianloukkausrikokselle. Huomiotta ei kuitenkaan tule jättää sitä, että korkeimman oikeuden tuomiossa Vehkoon todettiin käyttäneen loukkaavia ja asianomistajaa halveksivia ilmaisuja. Tämän ei toivoisi olevan se suunta, johon
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry on vuonna 2021, kuten aikaisempinakin vuosina, hakenut ja saanut Heldtin stipendirahastosäätiöltä apurahan jaettavaksi stipendeinä sellaisille opiskelijoille, jotka ovat vuonna 2020 laatineet parhaaksi arvioidun oikeustieteen maisterintutkielman prosessioikeuden tai hallintolainkäytön alalta. Yhden stipendin suuruus on 500 euroa, ja niiden jakamista varten yhdistys on osoittanut kunkin oikeustieteellistä tutkinto-opetusta antavan yliopistollisen yksikön prosessioikeuden ja hallintolainkäytön vastuuopettajille
Suomen Prosessioikeusyhdistyksen stipendit Read More »
