Prosessioikeus

Vanki syytetty kahleet

Voiko henkilöön kohdistuvaa pakkokeinoa käyttää toisen henkilön rikoksen selvittämiseksi?

Kommentoi

Kirjoittanut asianajaja, dosentti Markku Fredman. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on toukokuussa lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi valituksen Lähteenmäki v. Suomi, jossa väitetään ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan vastaiseksi sitä, että rikoksensa tunnustanutta pidettiin edelleen vangittuna niin sanotun sotkemisvaaran takia. Kyse on pakkokeinolaissa säädetystä vangitsemisen erityisestä edellytyksestä. Pakkokeinolain mukaan rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan vangita jos rikoksesta on säädetty lievempi […]

Voiko henkilöön kohdistuvaa pakkokeinoa käyttää toisen henkilön rikoksen selvittämiseksi? Read More »

Bucha after Russian occupation sotarikos

Toimiva rikosprosessi oikeusvaltion takeena

Kommentoi

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen esitys Asianajajapäivässä 6.5.2022. Venäjän sodan Ukrainassa aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Niin myös minua. Sodan mielettömyyden ja raakuuden keskellä olen toistuvasti pohtinut, miten tuohon ja muihin sotiin ja konflikteihin tulisi puuttua rikosoikeudellisesti. Kokemus osoittaa, ettei rikosvastuun toteuttaminen toisessa valtiossa sodan aikana tapahtuneiden kansainvälisten rikosten osalta ole helppoa. Yritän valaista eteen

Toimiva rikosprosessi oikeusvaltion takeena Read More »

Nürnbergin oikeudenkäynti

Ukrainan sodan rikokset – vastuuseen saattamisen haasteet ja mahdollisuudet

Kommentoi

Kirjoittanut professori Minna Kimpimäki Ukrainan sota ja sen julmuudet ovat herättäneet keskustelun siitä, voidaanko julmuuksiin syyllistyneet saattaa vastuuseen sodan aikana tehdyistä rikoksista ja siitä, missä instanssissa tällainen vastuuseen saattaminen tulisi ja voitaisiin toteuttaa. Vastaus näihin kysymyksiin riippuu siitä, tarkastellaanko asiaa oikeudellisesta vai käytännöllisestä näkökulmasta. Vastaus riippuu myös aikajänteestä. Selvää on, etteivät kansainvälinen rikosoikeus ja rikosoikeudellinen

Ukrainan sodan rikokset – vastuuseen saattamisen haasteet ja mahdollisuudet Read More »

Eläköityneen tuomarin muistikuvia

Kommentoi

Kirjoittanut Mikko Könkkölä. Jo päättynyt virkamiesurani oli työtä joko ministeriössä tai tuomioistuimessa.  Olen ollut näissä eri rooleissa myös samanaikaisesti, ministeriössä ollessani aikanani tuomitsemistoiminnassa ja vastaavasti myöhemmin tuomarina lainsäädäntötyössä. Lainvalmistelu ja lainkäyttö näyttäytyivät peruseroistaan huolimatta minulle varsin samanlaisina; vahvasti juridisina töinä, joissa tähdättiin objektiivisesti oikeaan ja järkevään lopputulokseen, eikä moodin vaihtaminen ollut vaikeata. 2. Tuomariksi tulin

Eläköityneen tuomarin muistikuvia Read More »

”Kansainvälisyys” juridisessa kirjallisuudessa

1 kommentti

Kirjoittanut professori Risto Koulu Äskettäin ilmestyi Prosessioikeus -perusteoksen kuudes painos, ja Insolvenssioikeus -perusteoksenkin osalta uusista painoksista keskustellaan. Uudet painokset aktivoivat nähtävästi uudelleen ikiaikaisen keskustelun siitä, paljonko juridisissa kirjoissa käsitellään kansallista (’kotimaista’) oikeutta, paljonko sivuja taas saa uhrata tavalla tai toisella kansainvälisiksi leimautuviin kysymyksiin. Rajanveto on toki pulma sinänsä: kansallisen prosessilain tulkinnat aktualisoituvat usein kansainvälisissä yhteyksissä,

”Kansainvälisyys” juridisessa kirjallisuudessa Read More »

15. Pohjoismainen prosessioikeuskokous

Kommentoi

15. Pohjoismainen prosessioikeuskokous, jota on jouduttu siirtämään pandemian vuoksi, päästään pitämään Islannissa 16.–17. elokuuta 2022. Kokouksen järjestää Pohjoismainen prosessioikeusyhdistys (Nordiska Föreningen för Processrätt, https://nffp.info), jonka toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan prosessioikeudesta kiinnostuneet juristit Pohjoismaista. Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja linkki ilmoittautumista varten löytyy täältä: https://nordiskeprocesretsmode2022.is  Efter att ha skjutits upp på grund av pandemin står det nu

15. Pohjoismainen prosessioikeuskokous Read More »

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa II

5 kommenttia

Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen Itä-Suomen hovioikeus asetti 20.12.1977 ehdolle Nilsiän tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaan Suonenjoen tuomiokunnan kihlakunnantuomarin Kyösti Karttusen ensimmäiselle, minut toiselle ja Mikkelin tuomiokunnan käräjätuomarin Raimo Revon kolmannelle ehdokassijalle. Järjestys näyttää määräytyneen sen mukaan, milloin olimme astuneet Itä-Suomen hovioikeuden palvelukseen. Karttusen peruutettua hakemuksensa korkein oikeus nimitti minut viskaalin virasta hakemaani kihlakunnantuomarin virkaan 1.3.1978 lukien.

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa II Read More »

Lainkäyttöä, oikeudenkäyttöä, oikeussuojaa, oikeudenhoitoa vai jotain ihan muuta?

2 kommenttia

Kirjoittanut professori Risto Koulu. Prosessioikeutta oikeudenalana ei niin sanotuissa paremmissa tieteellisissä piireissä arvosteta. Oikeudenala kuitenkin saa ja on aina saanut kiitosta monipuolisista ja täsmällisistä käsitteistään, jotka kuvaavat suurin piirtein kaikkea mahdollista, mitä oikeudenkäynnissä ja tuomioistuimissa voi tapahtua. Selkokielisyyden kannattaja tosin moitiskelee käsitteiden outoja ja monesti latinalaisperäisiä nimiä. Mitä tarkoittavat asialegitimaatio, kompetenssikompetenssi, lis pendens, oikeusvoima, non

Lainkäyttöä, oikeudenkäyttöä, oikeussuojaa, oikeudenhoitoa vai jotain ihan muuta? Read More »

Scroll to Top