Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa viittasin suomalaiseen oikeuskäytäntöön rikosten sarjoittamisen suhteen. Korkein oikeus on vuonna 2017 kahdessa tapauksessa arvioinut mikä merkitys vastaajan muilla rikoksilla on näyttönä uudesta rikoksesta.
Tapauksessa KKO 2017:12 hovioikeuden mukaan A:n syyllisyyttä syytekohdan 2 rikokseen puolsi myös hänen syyllistymisensä syytekohdan 3 törkeään huumausainerikokseen, jonka osalta A oli käräjäoikeudessa myöntänyt syyllisyytensä. Siinä A oli 16.3.2014 saapunut Suomeen laivalla ja hänellä oli ollut mukanaan autoon kätkettynä huumausaineet, jotka oli otettu takavarikkoon. Ottaen huomioon syytekohtien 2 ja 3 tekoihin liittyvät hyvin yhteneväiset piirteet sekä A:n ja B:n televalvontatiedoista ilmenevät seikat näyttö muodosti hovioikeuden mukaan siinä määrin johdonmukaisen kokonaisuuden, ettei asiassa ollut aihetta epäillä tapahtumien edenneen syytteen teonkuvausten mukaisesti.
KKO:
12. Korkein oikeus toteaa vielä, että rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei yleensä ole merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän rikoksen näytön arvioinnissa. Vastaavasti syytettäessä vastaajaa useasta samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet sanotunlaiset yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön todistusvoimaa.
25. Korkein oikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty välitöntä näyttöä siitä, että A olisi tuonut maahan huumausainetta B:lle helmikuussa 2014. Syytteessä tarkoitettua huumausaine-erää ei ole tavattu keneltäkään, eikä siitä ole tehty muutenkaan havaintoja. – – –
33. Toisaalta syytekohtien 1 ja 3 huumausainerikosten tekotavoissa on myös merkityksellisiä eroja nyt arvioitavana olevaan tapahtumainkulkuun. Syytekohdassa 2 huumausainetta ei ole löydetty, kun taas syytekohdissa 1 ja 3 huumausaine-erät oli takavarikoitu tullissa, ja kuriirit olivat jääneet kiinni. Syytekohdassa 1 huumausaine-erä oli kätketty asuntoautoon ja syytekohdassa 3 tila-autoon, kun taas syytekohdassa 2 huumausaine olisi väitetysti piilotettu henkilöautoon. Syytekohdassa 3 A oli tullut maahan perheineen vuokra-autolla, kun taas syytekohdassa 2 yksin omalla autollaan. Nämä seikat osaltaan vähentävät sitä tukea, jota syytekohdissa 1 ja 3 näytetty menettely antaa syytteelle syytekohdassa 2.
34. Korkein oikeus on vielä pannut merkille, että A oli nyt arvioitavana olevassa tapahtumainkulussa saapunut Suomeen 15.2.2014 ja tavannut B:n heti samana päivänä. Hän oli kuitenkin poistunut maasta vasta 19.2.2014. Jos A olisi tuonut tuolloin huumausainetta B:lle luovutettavaksi, voidaan arvioida, että hänellä ei olisi ollut vain suorittamaansa kuriirintehtävään perustuvaa aihetta viipyä Suomessa useitakin päiviä. A:n maassa oleskelun pituus ei siksi puhu sen puolesta, että syytekohdan 2 tapahtumissa olisi ollut kysymys huumausaineen laittomasta maahantuonnista.
36. Toisaalta näyttö A:n ja B:n syyllisyydestä syytekohdan 2 rikokseen perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys väitettyyn huumausaineiden maahantuontiin helmikuussa 2014 on etäinen. Kun rikoksen kohteena väitetysti olleesta huumausaineesta ei ole havaintoja, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla tavalla kuin syytteessä on tehty. Näyttö ei sulje pois esimerkiksi sellaista vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, että A:n matkassa Suomeen olisi ollut kysymys syytekohdan 3 rikosta valmistelevasta matkasta tai sen etukäteisjärjestelyistä. Tähän mahdollisuuteen viittaavat ennen muuta A:n suhteellisen pitkä maassaoloaika helmikuussa 2014 ja kohdassa 33 mainitut eroavuudet A:n kahden Suomeen kohdistuneen matkan välillä, ja se selittäisi myös A:n ja B:n yhteydenpidon syytekohdan 3 rikokseen liittyvään hollantilaiseen puhelinliittymään.
37. Korkein oikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että A:n ja B:n syyllistymisestä syytekohdan 2 törkeään huumausainerikokseen on jäänyt varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte on tältä osin hylättävä.
Tapauksessa KKO 2017:93 syytetty oli jäänyt kiinni salakuljettaessaan huumausainetta Suomeen. Hän oli tehnyt aiemmin viisi vastaavaa matkaa. Käräjäoikeus totesi olevan riidatonta, että A oli syytekohdan 6 teonkuvauksessa kerrotulla tavalla 16.7.2014 kuljettanut Saksasta Suomeen 12 442 grammaa marihuanaa, jonka tulli oli takavarikoinut. Riidatonta oli myös se, että A oli samaa ajoneuvoa käyttäen matkustanut Saksasta Suomeen syytekohdissa 1 – 5 tarkoitettuina ajankohtina siten, että hän oli jokaisella kerralla viettänyt Suomessa vain muutamia tunteja ja palannut aina samana päivänä Saksaan. Käräjäoikeuden mukaan auton poikkeukselliset hankinta- ja rahoitusjärjestelyt ja autoon tehdyt rakenteelliset muutokset osoittivat, että auto oli tarkoitettu suurten huumausaine-erien kuljettamista varten. Matkat olivat vaatineet merkittävän taloudellisen panostuksen ja ainakin kahden henkilön Suomeen matkustamiseen liittyvän ajankäytön.
Korkein oikeus:
11. Kuten Korkein oikeus on edelleen ratkaisussaan KKO 2017:12 (kohta 12) todennut, rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei ole yleensä merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän rikoksen näytön arvioinnissa. Vastaavasti syytettäessä vastaajaa useasta samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet sanotunlaiset yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön todistusvoimaa. – – –
13. Syytekohdissa 1 – 6 tarkoitetut matkat Saksasta Suomeen ovat pääosin noudattaneet samaa kaavaa. A on jokaisella matkallaan viettänyt Suomessa vain joitakin tunteja ja palannut aina samana päivänä takaisin Saksaan. – – –
20. — Syyttäjä on katsonut syytettä tukevan myös sen, että syytekohdissa 2 – 5 tarkoitetut matkat ovat tapahtuneet samalla henkilöautolla ja noudattaneet muutoinkin samanlaista toimintamallia kuin syytekohdassa 6 tarkoitettu matka, jonka yhteydessä A oli riidattomasti kuljettanut maahan marihuanaa.
26. Korkein oikeus toteaa, ettei matkojen liittymistä A:n esiin tuomalla tavalla valokuvaukseen voida pitää varteenotettavana vaihtoehtoisena selityksenä toistuville ja lyhytkestoisille Suomeen suuntautuville matkoille ottaen huomioon, ettei A ole yhdelläkään matkalla valokuvannut mitään toimeksiantajiensa pyynnöstä.
27. A on valituksessaan tuonut esiin myös sen, että autossa oli huumeiden sijaan voinut olla myös salakuljetettavia asiakirjoja, aseita tai muita tuotteita, joilla on maahantulorajoitus. Joillakin matkoilla lokero oli myös voinut olla tyhjä. Huomioon ottaen edellä lausutun Korkein oikeus katsoo, että ei ole uskottavaa, että sama organisaatio olisi A:n matkoilla salakuljetuttanut jotain muuta kuin marihuanaa. Matkan tekemistä tyhjällä autolla testimatkaksi katsotun ensimmäisen matkan jälkeen ei myöskään voida pitää uskottavana huomioon ottaen edellä lausutun lisäksi jokaiseen matkaan tehty ajallinen panostus ja matkoista aiheutuneet kustannukset.
28. Harkittuaan erikseen syytteen tueksi esitettyjä yksittäisiä seikkoja sekä näyttöä kokonaisuutena Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:n kohdissa 2 – 5 tarkoitetuilla matkoilla on ollut kysymys huumausaineen maahantuonnista. Asiasta ei jää järkevää epäilyä.
1 ajatus aiheesta “Murhien sarjoittaminen: Kohti käytännön sovellusta”
Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa viittasin suomalaiseen oikeuskäytäntöön rikosten sarjoittamisen suhteen. Korkein oikeus on vuonna 2017 kahdessa tapauksessa arvioinut mikä merkitys vastaajan muilla rikoksilla on näyttönä uudesta rikoksesta.
Tapauksessa KKO 2017:12 hovioikeuden mukaan A:n syyllisyyttä syytekohdan 2 rikokseen puolsi myös hänen syyllistymisensä syytekohdan 3 törkeään huumausainerikokseen, jonka osalta A oli käräjäoikeudessa myöntänyt syyllisyytensä. Siinä A oli 16.3.2014 saapunut Suomeen laivalla ja hänellä oli ollut mukanaan autoon kätkettynä huumausaineet, jotka oli otettu takavarikkoon. Ottaen huomioon syytekohtien 2 ja 3 tekoihin liittyvät hyvin yhteneväiset piirteet sekä A:n ja B:n televalvontatiedoista ilmenevät seikat näyttö muodosti hovioikeuden mukaan siinä määrin johdonmukaisen kokonaisuuden, ettei asiassa ollut aihetta epäillä tapahtumien edenneen syytteen teonkuvausten mukaisesti.
KKO:
12. Korkein oikeus toteaa vielä, että rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei yleensä ole merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän rikoksen näytön arvioinnissa. Vastaavasti syytettäessä vastaajaa useasta samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet sanotunlaiset yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön todistusvoimaa.
25. Korkein oikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty välitöntä näyttöä siitä, että A olisi tuonut maahan huumausainetta B:lle helmikuussa 2014. Syytteessä tarkoitettua huumausaine-erää ei ole tavattu keneltäkään, eikä siitä ole tehty muutenkaan havaintoja. – – –
33. Toisaalta syytekohtien 1 ja 3 huumausainerikosten tekotavoissa on myös merkityksellisiä eroja nyt arvioitavana olevaan tapahtumainkulkuun. Syytekohdassa 2 huumausainetta ei ole löydetty, kun taas syytekohdissa 1 ja 3 huumausaine-erät oli takavarikoitu tullissa, ja kuriirit olivat jääneet kiinni. Syytekohdassa 1 huumausaine-erä oli kätketty asuntoautoon ja syytekohdassa 3 tila-autoon, kun taas syytekohdassa 2 huumausaine olisi väitetysti piilotettu henkilöautoon. Syytekohdassa 3 A oli tullut maahan perheineen vuokra-autolla, kun taas syytekohdassa 2 yksin omalla autollaan. Nämä seikat osaltaan vähentävät sitä tukea, jota syytekohdissa 1 ja 3 näytetty menettely antaa syytteelle syytekohdassa 2.
34. Korkein oikeus on vielä pannut merkille, että A oli nyt arvioitavana olevassa tapahtumainkulussa saapunut Suomeen 15.2.2014 ja tavannut B:n heti samana päivänä. Hän oli kuitenkin poistunut maasta vasta 19.2.2014. Jos A olisi tuonut tuolloin huumausainetta B:lle luovutettavaksi, voidaan arvioida, että hänellä ei olisi ollut vain suorittamaansa kuriirintehtävään perustuvaa aihetta viipyä Suomessa useitakin päiviä. A:n maassa oleskelun pituus ei siksi puhu sen puolesta, että syytekohdan 2 tapahtumissa olisi ollut kysymys huumausaineen laittomasta maahantuonnista.
36. Toisaalta näyttö A:n ja B:n syyllisyydestä syytekohdan 2 rikokseen perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys väitettyyn huumausaineiden maahantuontiin helmikuussa 2014 on etäinen. Kun rikoksen kohteena väitetysti olleesta huumausaineesta ei ole havaintoja, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla tavalla kuin syytteessä on tehty. Näyttö ei sulje pois esimerkiksi sellaista vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, että A:n matkassa Suomeen olisi ollut kysymys syytekohdan 3 rikosta valmistelevasta matkasta tai sen etukäteisjärjestelyistä. Tähän mahdollisuuteen viittaavat ennen muuta A:n suhteellisen pitkä maassaoloaika helmikuussa 2014 ja kohdassa 33 mainitut eroavuudet A:n kahden Suomeen kohdistuneen matkan välillä, ja se selittäisi myös A:n ja B:n yhteydenpidon syytekohdan 3 rikokseen liittyvään hollantilaiseen puhelinliittymään.
37. Korkein oikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että A:n ja B:n syyllistymisestä syytekohdan 2 törkeään huumausainerikokseen on jäänyt varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte on tältä osin hylättävä.
Tapauksessa KKO 2017:93 syytetty oli jäänyt kiinni salakuljettaessaan huumausainetta Suomeen. Hän oli tehnyt aiemmin viisi vastaavaa matkaa. Käräjäoikeus totesi olevan riidatonta, että A oli syytekohdan 6 teonkuvauksessa kerrotulla tavalla 16.7.2014 kuljettanut Saksasta Suomeen 12 442 grammaa marihuanaa, jonka tulli oli takavarikoinut. Riidatonta oli myös se, että A oli samaa ajoneuvoa käyttäen matkustanut Saksasta Suomeen syytekohdissa 1 – 5 tarkoitettuina ajankohtina siten, että hän oli jokaisella kerralla viettänyt Suomessa vain muutamia tunteja ja palannut aina samana päivänä Saksaan. Käräjäoikeuden mukaan auton poikkeukselliset hankinta- ja rahoitusjärjestelyt ja autoon tehdyt rakenteelliset muutokset osoittivat, että auto oli tarkoitettu suurten huumausaine-erien kuljettamista varten. Matkat olivat vaatineet merkittävän taloudellisen panostuksen ja ainakin kahden henkilön Suomeen matkustamiseen liittyvän ajankäytön.
Korkein oikeus:
11. Kuten Korkein oikeus on edelleen ratkaisussaan KKO 2017:12 (kohta 12) todennut, rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei ole yleensä merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän rikoksen näytön arvioinnissa. Vastaavasti syytettäessä vastaajaa useasta samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet sanotunlaiset yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön todistusvoimaa. – – –
13. Syytekohdissa 1 – 6 tarkoitetut matkat Saksasta Suomeen ovat pääosin noudattaneet samaa kaavaa. A on jokaisella matkallaan viettänyt Suomessa vain joitakin tunteja ja palannut aina samana päivänä takaisin Saksaan. – – –
20. — Syyttäjä on katsonut syytettä tukevan myös sen, että syytekohdissa 2 – 5 tarkoitetut matkat ovat tapahtuneet samalla henkilöautolla ja noudattaneet muutoinkin samanlaista toimintamallia kuin syytekohdassa 6 tarkoitettu matka, jonka yhteydessä A oli riidattomasti kuljettanut maahan marihuanaa.
26. Korkein oikeus toteaa, ettei matkojen liittymistä A:n esiin tuomalla tavalla valokuvaukseen voida pitää varteenotettavana vaihtoehtoisena selityksenä toistuville ja lyhytkestoisille Suomeen suuntautuville matkoille ottaen huomioon, ettei A ole yhdelläkään matkalla valokuvannut mitään toimeksiantajiensa pyynnöstä.
27. A on valituksessaan tuonut esiin myös sen, että autossa oli huumeiden sijaan voinut olla myös salakuljetettavia asiakirjoja, aseita tai muita tuotteita, joilla on maahantulorajoitus. Joillakin matkoilla lokero oli myös voinut olla tyhjä. Huomioon ottaen edellä lausutun Korkein oikeus katsoo, että ei ole uskottavaa, että sama organisaatio olisi A:n matkoilla salakuljetuttanut jotain muuta kuin marihuanaa. Matkan tekemistä tyhjällä autolla testimatkaksi katsotun ensimmäisen matkan jälkeen ei myöskään voida pitää uskottavana huomioon ottaen edellä lausutun lisäksi jokaiseen matkaan tehty ajallinen panostus ja matkoista aiheutuneet kustannukset.
28. Harkittuaan erikseen syytteen tueksi esitettyjä yksittäisiä seikkoja sekä näyttöä kokonaisuutena Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:n kohdissa 2 – 5 tarkoitetuilla matkoilla on ollut kysymys huumausaineen maahantuonnista. Asiasta ei jää järkevää epäilyä.