Laatinut asianajaja, työelämäprofessori Markku Fredman.

Tänään 10.1.2025 oli viimeinen mahdollisuus antaa lausunto oikeusministeriön suunitelmasta nostaa yksituisten avustajen oikeusapupalkkiota 110 eurosta 120 euroon. Asiaa on aiemmin käsitelty emeritusprofessori Antti Jokelan blogikirjoituksessa ja sen kommenteissa.

Latasin lausuntopalvelusta kaikki 95 lausuntoa tekoälyohjelmaan ja pyysin sitä analysoimaan annettuja lausuntoja. Ohjelmalla ei ole käytössään muuta aineistoa Tässä kysymykset ja vastaukset muokkaamattomina:

MF Analysoi keskeiset näkemykset palkkioasetusluonnoksesta annetuista lausunnoista.

Analysoin lausunnoista esiin nousevat keskeiset näkemykset palkkioasetusluonnoksesta:

Keskeisimmät kriittiset näkemykset:

1. Ehdotettu korotus (110€ → 120€) nähdään riittämättömänä:

• Ei vastaa yleistä kustannustason ja palkkojen nousua 10 vuoden aikana
• Jää alle KKO:n ratkaisussa 2024:71 kohtuulliseksi katsotun 130€ tason
• Ei kata asianajotoimistojen todellisia kuluja (toimitilat, henkilöstö, vakuutukset, järjestelmät jne.)

2. Ei ratkaise epäselvää oikeustilaa:

• KKO:n ja KHO:n eriävät ratkaisut jäisivät edelleen voimaan
• Tuomioistuimet joutuisivat edelleen tekemään tapauskohtaista harkintaa
• Kuormittaisi turhaan tuomioistuinten resursseja

3. Vaarantaa oikeusturvan toteutumisen:

• Yhä harvempi asianajaja ottaa vastaan oikeusapuasioita
• Vaikeuttaa erityisesti vaativien juttujen (esim. vakavat rikosasiat) hoitamista
• Heikentää palveluiden saatavuutta etenkin maakunnissa
• Vaarantaa uusien juristien rekrytoinnin alalle

Keskeiset kehittämisehdotukset:

1. Tuntipalkkion korottaminen korkeammalle tasolle:

• Vähintään 130€ (KKO:n linjaus)
• Useissa lausunnoissa ehdotetaan 155-175€ tasoa
• Perusteena kustannustason nousu ja työn vaativuus

2. Palkkion sitominen indeksiin:

• Automaattinen tarkistus kustannustason mukaan
• Estäisi vastaavan tilanteen syntymisen jatkossa

3. Selkeä siirtymäsäännös:

• Määriteltävä selkeästi milloin uutta palkkiota sovelletaan
• Koskisiko myös keskeneräisiä asioita

4. Rahoitus turvattava:

• Ei saa vähentää tuomioistuinten määrärahoja
• Oikeusturvan toteutuminen nähdään yhteiskunnan perustehtävänä

Lausunnoista välittyy vahva huoli oikeusavun tulevaisuudesta ja kritiikki ehdotettua korotusta kohtaan. Erityisesti asianajajat ja tuomioistuimet pitävät ehdotettua korotusta riittämättömänä ratkaisemaan nykyisiä ongelmia.

MF Millä tavoin tuomioistuinten ja asianajajien lausunnot eroavat toisistaan?

Analysoin tuomioistuinten ja asianajajien lausuntojen keskeiset erot:

TUOMIOISTUINTEN LAUSUNNOT:

1. Painopiste menettelyllisissä kysymyksissä:

• Korostavat epäselvän oikeustilan selkeyttämisen tärkeyttä
• Huolissaan tuomioistuinten resurssien kuormittumisesta
• Vaativat selkeää siirtymäsäännöstä

2. Pidättyväisyys palkkiotason kommentoinnissa:

• Monet tuomioistuimet nimenomaisesti toteavat, etteivät ota kantaa palkkion määrään
• Keskittyvät oikeustilan selkeyttämisen tarpeeseen

3. Huoli rahoituksesta:

• Korostavat, ettei palkkioiden korotusta saa rahoittaa tuomioistuinten määrärahoista
• Painottavat tuomioistuinten nykyisten resurssien riittämättömyyttä

ASIANAJAJIEN LAUSUNNOT:

1. Painopiste palkkiotason riittävyydessä:

• Yksityiskohtaisia laskelmia todellisista kuluista
• Konkreettisia esimerkkejä kustannusten noususta
• Vahvoja kannanottoja palkkiotason nostamisesta vähintään 130-155 euroon

2. Käytännön vaikutukset:

• Kuvaavat konkreettisesti vaikutuksia toimistojen toimintaedellytyksiin
• Tuovat esiin vaikutukset nuorten juristien rekrytointiin
• Kertovat jo tapahtuneesta kehityksestä (esim. oikeusapuasioista kieltäytyminen)

3. Oikeusturvanäkökulma käytännön kautta:

• Korostavat laadukkaiden palveluiden saatavuuden vaarantumista
• Painottavat erityisesti vaativien juttujen hoitamisen edellytyksiä
• Tuovat esiin alueellisen saatavuuden ongelmia

KESKEISIN ERO: Tuomioistuimet keskittyvät enemmän järjestelmän toimivuuteen ja menettelylliseen selkeyteen, kun taas asianajajat painottavat palkkiotason tosiasiallisia vaikutuksia oikeusavun saatavuuteen ja laatuun. Tuomioistuimet ovat pidättyväisempiä kannanotoissaan, asianajajat ottavat vahvemmin kantaa erityisesti palkkion määrään.

MF Mitkä tahot kannattavat luonnoksen mukaisen asetuksen antamista?

Analysoin lausuntoja tuntipalkkion korottamisesta 120 euroon:

KANNATTAVAT / HYVÄKSYVÄT:

• Syyttäjälaitos kannattaa ehdotusta ja pitää 120 euron tuntipalkkiota kohtuullisena korvauksena

OSITTAIN KANNATTAVAT / NEUTRAALIT:

• Tuomioistuinvirasto pitää hyvänä sitä, että epäselvä tilanne pyritään ratkaisemaan säädösmuutoksella, mutta tuo esiin huolen siitä, riittääkö korotus ratkaisemaan tilanteen

VASTUSTAVAT / PITÄVÄT RIITTÄMÄTTÖMÄNÄ:

• Käytännössä kaikki asianajajat ja asianajotoimistot
• Suomen Asianajajaliitto
• Nuoret Juristit ry
• Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry
• Pakolaisneuvonta ry
• Amnesty International
• Useat tuomioistuimet pitävät korotusta riittämättömänä oikeustilan selkeyttämiseksi

Huomionarvoista on, että vain Syyttäjälaitos nimenomaisesti kannattaa ehdotettua 120 euron tuntipalkkiota. Muut lausunnonantajat joko pitävät korotusta riittämättömänä tai keskittyvät kommentoimaan muita näkökohtia, kuten siirtymäsäännöksiä tai rahoitusta.

Monet viranomaiset, erityisesti tuomioistuimet, välttävät ottamasta suoraan kantaa palkkion määrään, mutta tuovat esiin huolen siitä, että ehdotettu korotus ei välttämättä selkeytä oikeustilaa KKO:n ratkaisun 2024:71 vuoksi.

MF Mitä kielteisiä vaikutuksia luonnoksen mukaisella asetuksella nähdään olevan?

Analysoin lausunnoista esiin nousevat keskeiset kielteiset vaikutukset:

1. OIKEUSTILAN EPÄSELVYYDEN JATKUMINEN

• Ei ratkaise KKO:n ja KHO:n ratkaisujen välistä ristiriitaa
• Avustajat todennäköisesti vaativat edelleen korkeampia palkkioita KKO:n ratkaisuun vedoten
• Tuomioistuimet joutuvat tekemään tapauskohtaista harkintaa
• Kuormittaa tuomioistuinten resursseja palkkioratkaisuihin liittyvällä työllä

2. OIKEUSAVUN SAATAVUUDEN HEIKKENEMINEN

• Yhä useampi asianajaja ja toimisto kieltäytyy oikeusapuasioista
• Erityisesti vaativien juttujen (esim. vakavat rikosasiat) hoitaminen vaarantuu
• Alueellinen saatavuus heikkenee etenkin maakunnissa
• Tiettyjen erityisasiantuntemusta vaativien asioiden (esim. turvapaikka-asiat) hoitaminen vaarantuu

3. LAADUN HEIKKENEMINEN

• Kokeneet asianajajat siirtyvät muihin tehtäviin
• Vaativat jutut siirtyvät kokemattomammille avustajille
• Pakottaa minimoimaan työhön käytettävää aikaa
• Vähentää mahdollisuuksia ylläpitää riittävää laatutasoa

4. ALAN KEHITTYMISEN ESTEET

• Vaikeuttaa nuorten juristien rekrytointia alalle
• Estää toimistojen kehittämistä ja henkilökunnan palkkaamista
• Pakottaa karsimaan toimiston kuluja (esim. sihteerit, toimitilat)
• Heikentää mahdollisuuksia investoida koulutukseen ja kehittämiseen

5. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

• Ei kata toimiston todellisia kuluja
• Pakottaa tekemään kohtuuttoman pitkiä työpäiviä riittävän toimeentulon saamiseksi
• Vääristää hinnoittelua muissa asioissa, kun oikeusapuasioiden tappioita kompensoidaan korkeammilla hinnoilla

6. OIKEUSTURVAN TOTEUTUMISEN VAARANTUMINEN

• Heikentää vähävaraisten mahdollisuuksia saada laadukasta oikeusapua
• Vaarantaa puolustuksen tasavertaisuuden rikosasioissa
• Lisää eriarvoisuutta oikeudellisten palveluiden saatavuudessa
• Voi johtaa oikeudenkäyntien viivästymiseen avustajapulan vuoksi

Lausunnoista välittyy huoli siitä, että ehdotettu korotus ei ratkaise olemassa olevia ongelmia vaan voi pahimmillaan kiihdyttää jo käynnissä olevaa negatiivista kehitystä oikeusavun saatavuudessa ja laadussa.

MF Mitä positiivisia vaikutuksia luonnoksen mukaisella asetuksella nähdään olevan?

Analysoin lausunnoista esiin nousevia positiivisia vaikutuksia. Huomionarvoista on, että positiivisia vaikutuksia tuodaan lausunnoissa esiin hyvin niukasti.

Tunnistettavat positiiviset vaikutukset:

1. NOPEA REAGOINTI TILANTEESEEN

• Kiireellinen toimenpide epäselvän tilanteen korjaamiseksi
• Osoittaa ministeriön reagointia KKO:n ja KHO:n eriäviin ratkaisuihin
• Pyrkimys selkeyttää tilannetta nopealla aikataululla

2. KUSTANNUSVAIKUTUKSET MALTILLISET

• Lisäkustannus valtiolle noin 5,9 miljoonaa euroa vuodessa
• Ei edellytä vastaavien säästöjen kohdentamista muualle
• Pysyy valtiontalouden kehyksissä

3. SUUNTA OIKEA

• Palkkion korottaminen sinänsä nähdään oikeana toimenpiteenä
• Tunnustaa tarpeen palkkiotason nostamiselle
• Ensimmäinen korotus kymmeneen vuoteen

On huomattavaa, että lähes kaikki lausunnonantajat pitävät muutosta periaatteessa tarpeellisena, mutta näkevät korotuksen määrän riittämättömänä. Positiiviset vaikutukset jäävät lausunnoissa selvästi vähemmälle huomiolle kuin havaitut ongelmat ja riskit.

Syyttäjälaitos on käytännössä ainoa taho, joka näkee esityksen kokonaisuutena myönteisenä ja pitää ehdotettua palkkiotasoa kohtuullisena.

***

Edellä oleva analyysi syntyi noin kymmenessä minuutissa.