Unionin tuomioistuimen tuomio 4.10.2024 asiassa C-548/21 | Bezirkshauptmannschaft Landeck

Kirjoittanut työelämäprofessori, asianajaja Markku Fredman.

Unionin tuomioistuimen tänään antama tuomio itävaltalaistapauksessa aiheuttaa melkoisia muutoksia suomalaiseen käytäntöön.

Itävallan poliisi takavarikoi henkilön matkapuhelimen, kun tämä oli vastaanottanut paketin, joka sisälsi 85 grammaa kannabista. Poliisi yritti turhaan avata matkapuhelimen lukitusta saadakseen pääsyn sen tietoihin. Poliisilla ei ollut syyttäjäviranomaisen tai tuomioistuimen lupaa, se ei dokumentoinut näitä avaamisyrityksiä eikä se ilmoittanut niistä asianomaiselle henkilölle. Asianomainen henkilö riitautti matkapuhelimensa takavarikoinnin Itävallan tuomioistuimessa. Hän sai tiedon yrityksistä avata matkapuhelimen lukitus vasta tämän menettelyn yhteydessä. Itävallan tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, onko Itävallan lainsäädäntö, jossa sen mukaan sallitaan se, että poliisi menettelee näin, yhteensopiva unionin oikeuden kanssa. Se huomauttaa, että rikkomisesta, josta asianomaista henkilöä moititaan, voidaan määrätä enintään vuoden vankeusrangaistus, joten kyse on vähäisestä rikoksesta.

Unionin tuomioistuin täsmensi, että – toisin kuin eräät hallitukset ovat väittäneet – merkityksellistä unionin säännöstöä ei sovelleta vain silloin, kun matkapuhelimen sisältämiin tietoihin onnistutaan saamaan pääsy, vaan myös yritykseen saada pääsy niihin.

EUT toteaa, että pääsystä kaikkiin matkapuhelimen sisältämiin tietoihin voi seurata vakava tai jopa erityisen vakava puuttuminen rekisteröidyn perusoikeuksiin.

Puhelimen tiedot, jotka voivat sisältää viestejä, valokuvia ja internetin selailuhistorian, voivat mahdollistaa hyvin tarkkojen päätelmien tekemisen kyseisen henkilön yksityiselämästä. Lisäksi niihin voi sisältyä erityisen arkaluontoisia tietoja.

EUT:n mukaan tutkinnan kohteena olevan rikkomisen vakavuus on yksi keskeisistä tekijöistä silloin, kun tutkitaan, onko tällainen vakava puuttuminen oikeasuhteista. Jos kuitenkin katsottaisiin, että matkapuhelimen sisältämien tietojen saantia voidaan perustella ainoastaan vakavan rikollisuuden torjunnalla, tällä rajoitettaisiin epäasianmukaisesti toimivaltaisten viranomaisten tutkintavaltuuksia. Tämä lisäisi riskiä rikosten rankaisemattomuudesta yleisesti ja siten vaaraa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiselle unionissa. EUT toteaa, että tällaisesta puuttumisesta yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan on säädettävä lailla, mikä merkitsee sitä, että kansallisen lainsäätäjän on määriteltävä riittävän täsmällisesti seikat, jotka on otettava huomioon, erityisesti kyseisten rikosten luonne tai niiden ryhmät.

”Tällaisen pääsyn tietoihin on edellytettävä lisäksi joko tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen suorittamaa etukäteisvalvontaa asianmukaisesti perusteltua kiireellistä tapausta lukuun ottamatta. Tässä valvonnassa on varmistettava oikeudenmukainen tasapaino yhtäältä rikollisuuden torjunnan yhteydessä suoritettavan tutkinnan tarpeisiin liittyvien oikeutettujen intressien ja toisaalta yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien välillä. Lopuksi rekisteröidylle on ilmoitettava syyt, joihin lupa saada pääsy hänen tietoihinsa perustuu heti, kun tämän tiedon ilmoittaminen ei voi enää vaarantaa näitä tutkimuksia.”

EUT:n asettama vaatimus poliisin hankkimasta etukäteisestä luvasta – kiiretilanteita lukuunottamatta – on melkoinen haaste suomalaiselle rikostutkinnalle. Suomessa laite-etsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies (esim. komisario) ja kiireellisessä tilanteessa kuka tahansa poliisimies (PKL 8:29). Pakkokeinolaissa ei ole syyttäjille – jotka myös ovat pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä – annettu minkään pakkokeinon osalta yksinomaista päätösvaltaa, joten jos jatkossa EUT:n linjauksen mukaisesti laite-etsinnästä aina päättäisi poliisiin nähden riippumaton syyttäjä, se olisi melkoinen mullistus koko pakkokeinojärjestelmässämme. Tuomioistuin päättää mm. vangitsemisesta, telepakkokeinoista ja erityisestä kotietsinnästä. Luontevinta olisi näin ollen säätää matkapuhelimeen kohdistettava laite-etsintä tuomioistuimen päätösvaltaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2023 noin 9.300 laite-etsintää. Niistä valtaosan voidaan arvioida kohdistuvan sellaiseen laitteeseen, joka sisältää EUT:n tuomiossa tarkoitettuja henkilökohtaisia tietoja. Laite-etsintöjä on siis noin 25 joka päivä, viikoloput mukaan lukien. Jatkossa edellytettävä päätöksenteon työllistävä vaikutus lienee muutaman käräjätuomarin tai syyttäjän työmäärän luokkaa.

Lehdistötiedote: https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2024-10/cp240171fi.pdf