Kirjoittanut rikoskomisario, HTM Minna Huimala.
Kirjoitus perustuu kirjoittajan tammikuussa 2025 Itä-Suomen yliopistossa hyväksyttyyn ja
Prosessioikeusyhdistyksen palkitsemaan maisteritutkielmaan
”Esitutkinnan toimittamisaika rikoksesta epäillyn ollessa alle 18-vuotias:
tarkastelussa Kaakkois-Suomen poliisilaitos”.
Esitutkinta tulee aina toimittaa esitutkintalain (805/2011, ETL) 3 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan ilman aiheetonta viivytystä. Kun esitutkintalakia uudistettiin vuonna 2011, lain esitöissä todettiin, että pääsääntöä, jonka mukaan esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä, ei ole tarvetta muuttaa. Pääsäännön täydentämisen katsottiin kuitenkin olevan perusteltua[1] ja lakiin tuli säännös esitutkinnan toimittamisajasta alle 18-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen kohdalla. Kun rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias, tai esitutkintaan liittyy alle 15-vuotias, jota epäillään rikollisesta teosta, tulee esitutkinta suorittaa kiireellisesti (ETL 3:11.2) Lakiesityksestä löytyy maininta siitä, että tarve rikoksen erityisen nopean selvittämisen myös alaikäisten asianomistajien tapauksissa oli joissakin yhteyksissä tuotu esiin.[2] Esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti tietyissä rikostyypeissä asianomistajan ollessa alaikäinen tuli kuitenkin voimaan vasta lokakuussa 2023. Yhdeksän vuoden ajan alle 18-vuotiaat epäillyt ja alle 15-vuotiaat olivat erityisasemassa esitutkinnan toimittamisajan suhteen.
Esitutkinnan kesto on ollut viime vuosina siinä määrin ongelma oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen perusteella, että oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 4 §:n nojalla selvitettäväksi, mistä syistä esitutkinnat Poliisihallituksen käsityksen mukaan viipyvät ja mitä keinoja Poliisihallitus katsoo olevan esitutkintojen keston lyhentämiseen. Ratkaisussa EOAK/1510/2021 oikeusasiamies toteaa, että esitutkintojen kestoon poliisissa on monia syitä, mutta vähän parannuskeinoja. Lokakuussa 2023 esitutkintalakiin lisättiin kiireellisyysvaatimus koskemaan tiettyjen rikosten, jossa asianomistaja on alaikäinen, lisäksi lähestymiskiellon rikkomista, kun sitä ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Lakiuudistus toi velvoitteen tutkita useampia rikoksia kiireellisesti. Myös viime vuosien kehityssuunta nuorisorikollisuuden kasvun suhteen on lisännyt kiireellisesti tutkittavien rikosten määrää. Pohdittaessa miten esitutkintaviranomaiset kykenevät hoitamaan esitutkintalain mukaisen kiireellisyysvaatimuksen kiireellisesti tutkittavien tapausten lisääntyessä, on syytä syventyä siihen, miten velvoitteesta on aikaisemmin suoriuduttu.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten alaikäisiin rikoksesta epäiltyihin liittyvä kiireellisyysvaatimus toteutui Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella vuosina 2014-2023. Tutkielmassa empiria yhdistyi lainoppiin, ja tutkimusongelmana oli, miten esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti tulee tulkita ja miksi kiireellisyysvaatimukseen ei sisälly tarkkaa aikarajaa. Yhtenä tutkimuskysymyksenä oli myös, miten rikosasioiden, joihin liittyy alaikäinen rikoksesta epäilty, esitutkinta-aikoja voidaan yhdenmukaistaa. Lähtökohtana oli yhdistää tutkimuksessa voi massa olevan oikeusjärjestyksen tulkinta ja systematisointi siihen, miten esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti näyttäytyy reaalimaailmassa.
Esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti
Esitutkintalakia uudistettaessa otettiin hallituksen esityksessä huomioon nuorisorikostyöryhmän mietinnössä esiin tuomia perusteluja tutkinnan toimittamiselle kiireellisesti silloin kun alle 18-vuotias on epäiltynä rikoksesta tai alle 15-vuotias on epäiltynä rikolliseen tekoon. Nopean puuttumisen todettiin osoittavan yhteiskunnan vakavaa suhtautumista nuoren tekemään tekoon ja samalla edistävän nuoren omaa ymmärrystä tekojensa seurausten suhteen.[3] Nuorisorikostyöryhmän mietinnössä 2004:12 on todettu vakavan suhtautumisen tekoon voivan osaltaan ehkäistä uusia rikoksia ja rikollisia tekoja. Lisäksi nuorisotyöryhmä on mietinnössään tuonut esiin kannan, jonka mukaan nopeuttamiseen liittyvät tavoitteet ovat sitä merkityksellisempiä, mitä nuorempi epäilty on.[4] Perusteluja esitutkinnan toimittamiselle kiireellisesti siis esitettiin, mutta sitä, mitä esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti tarkoittaa, tai miten kiireellisyys määritellään, ei lain esitöissä käsitelty. Sen sijaan pääsäännön, esitutkinnan toimittamisen ilman aiheetonta viivytystä, merkitystä on tarkasteltu laajemmin.
Esitutkintalain 3 luvun 1 §:n mukaan esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Säännös on ollut samansisältöisenä jo 1.1.1989 voimassa tulleessa esitutkintalaissa (449/1987). Kyseisen lain esitöissä on todettu rikoksen selvittämisen olevan sitä vaikeampaa, mitä pidempi aika rikoksen tekemisestä tutkinnan aloittamiseen ja loppuun saattamiseen kuluu. Myös rangaistuksen ja muiden rikos oikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon suorittaminen nopeutuu, kun tutkinta toimitetaan viivytyksettä.[5] Kun esitutkintalakia uudistettiin, todettiin hallituksen esityksessä, että esitutkinnan kesto riippuu asian erityispiirteistä. Näitä erityispiirteitä ovat asian laatu ja laajuus. Rikos ei myöskään saisi päästä vanhentumaan esitutkinnan aikana. Lisäksi todettiin esitutkinnan toimittamisessa ilman aiheetonta viivytystä olevan parannettavan varaa. Toteamus perustui ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisu käytäntöön, josta kyseisen säännöksen tulkintaohjeita voi johtaa.[6]
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja liittyen kanteluihin esitutkinnan kestosta on runsaasti sekä ajalta ennen esitutkintalain uudistusta että sen jälkeen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa Dnro 2597/4/07, joka on annettu 9.4.2009, apulaisoikeusasiamies korostaa esitutkinnan viivytyksettömän toimittamisen tärkeyttä koko rikosoikeudellisen järjestelmän sekä sen uskottavuuden kannalta. Kantelun kohteena olevassa tapauksessa esitutkinta oli koskenut kunnianloukkausta ja esitutkinta oli kestänyt noin vuoden ja kaksi kuukautta. Asian laatu huomioon ottaen käsittely oli kestänyt pitkään, ja esitutkinnan päätös olisi tullut tehdä ripeämmin. Asian laadun lisäksi esitutkinnan kesto arvioitaessa huomioon otetaan myös asian yksilölliset erityispiirteet sekä viranomaisen ja asianosaisen toiminta. Mitään yleistä enimmäisaikaa esitutkinnan kestolla ei kuitenkaan voida asettaa.
Uudempi ratkaisu liittyen esitutkinnan kestoon on 6.5.2021 annettu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/5275/2020. Ratkaisussa on tuotu esiin samoja seikkoja arvioitaessa esitutkinnan kestoa, kuin edellisessä kappaleessa mainitussa ratkaisussa. Sen lisäksi esiin on tuotu, että epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika sekä se, koska epäilty rikos on tullut poliisin tietoon, vaikuttavat esitutkintaan käytettävään aikaan. Myös tässä ratkaisussa eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa, että esitutkinnalle ei voida asettaa yleistä enimmäisaikaa. Ratkaisussa kantelun kohteena ollut esitutkinta oli kestänyt yli kolme ja puoli vuotta. Kysymyksessä oli epäillyn pahoinpitelyrikoksen tutkiminen. Apulaisoikeusasiamies totesi, että asian laatu ja laajuus huomioon ottaen esitutkintaa ei oltu suoritettu lain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.
Korkein oikeus on käsitellyt kysymystä esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen vahingon hyvittämisestä tapauksessa KKO 2011:38. Kantaja oli ollut epäiltynä törkeästä kätkemisrikoksesta, ja hänen kohdallaan esitutkinta oli kestänyt noin neljä ja puoli vuotta. Asia oli ollut osa tutkintaa, johon liittyi törkeä velallisen petos sekä muita velallisen rikoksia. Asian todettiin olleen laaja ja vaikea, ja asiaan liittyi kansainvälinen oikeusapupyyntö. Korkein oikeus totesi esitutkinnan keston olleen pitkä, mutta ei kohtuuton. Kantaja ei ollut oikeutettu valtiolta vaatimiinsa korvauksiin. Jossakin tapauksessa siis kolme ja puoli vuotta kestänyt esitutkinta on liian pitkä, kun taas toisessa neljä ja puoli vuotta kestänyt ei. Lain esitöissä todettiin, että ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuista voi johtaa tulkintaohjeita esitutkinnantoimittamiseen ilman aiheetonta viivytystä. Ratkaisuissa korostuu kuitenkin jokaisen tapauksen yksilöllisten erityispiirteiden huomioon ottaminen. Tämän vuoksi yksiselitteisten ohjeiden antaminen on vaikeaa. Säännöksen esitutkinnan toimittamisesta ilman aiheetonta viivytystä onkin todettu olevan toisaalta selkeä ja toisaalta tapauskohtaisen joustovaran mahdollistava.[7] Selkein seikka ja ohje, joka esitutkinnan toimittamisessa ilman aiheetonta viivytystä on otettava huomioon, on syyteoikeuden vanhentumisen huomioiminen.
Syyteoikeuden vanhentuminen on yksi selkeä esitutkinnan toimittamisaikaan liittyvä määräaika. Syyteoikeuden vanhentumisajat kuitenkin vaihtelevat rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen mukaan eikä syyteoikeus vanhene ollenkaan, kun rikoksesta on säädetty elinkautisrangaistus. Arvioidessa esitutkinnan toimittamista ilman aiheetonta viivytystä ei voi kuitenkaan antaa liikaa painoarvoa syyteoikeuden vanhentumiselle. Jos yksinkertaisen ja selkeän asian esitutkinta saadaan juuri ja juuri syyttäjälle ennen kuin syyteoikeus ehtii vanhentua, ei tämä välttämättä kokonaisarvioinnissa tarkoita sitä, että esitutkinta on toimitettu lain edellyttämällä tavalla. Mikäli syyteoikeus ei ole vanhentunut, voi esitutkinnan keston arvioinnissa tarkastella liittyykö asiaan lain esitöissä esitettyjä hyväksyttäviä perusteita esitutkinnan viivästymiselle. Tarpeellisen asiantuntijalausunnon valmistumisen aikaa vieminen, se, että avaintodistajaa ei tavoiteta kuulusteluun, ulkomailta oikeusaputeitse hankittavan selvityksen viivästyminen ja odottaminen kannanottoa tuomioistuimelta tutkinnan kannalta merkittävään oikeudelliseen kysymykseen ovat esimerkkejä, jotka on mainittu mahdollisina hyväksyttävinä syinä esitutkinnan viivästymiselle.[8]
Esitutkinnan toimittaminen ilman aiheetonta viivytystä ja esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti ovat eri asioita. Kuitenkaan lain esitöissä ei ole käsitelty tätä eroa. Selvää lienee, että esitutkinnan toimittaminen kiireellisesti tarkoittaa esitutkinnan toimittamista nopeammin, kuin pääsäännön mukainen ilman aiheetonta viivytystä toimitettava esitutkinta. Teemahaastatteluissa Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen tutkinnanjohtajat määrittelivät kiireellisesti suoritettavan esitutkinnan melko yksimielisesti niin, että silloin esitutkinta pitää suorittaa mahdollisimman nopeasti. Haastateltavat toivat kuitenkin itse esiin, että tämä on myös tilanne silloin, kun esitutkinta tulee toimittaa ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisyysvaatimus tuo mukanaan kuitenkin sen, että toimenpiteet pyritään suorittamaan nopeammalla aikataululla ja katkeamattomasti. Myös kiireellisesti suoritettava esitutkinta voi olla sellaista, jossa juttu voi syystä tai toisesta odottaa. Kuitenkin nämä tauot eivät saa olla selittämättömiä.
Poliisihallituksen ohjeessa esitutkinnan priorisoinnista ja päätöksenteosta todetaan, että esitutkinnan kiireellistä toimittamista ei voida pitää itseisarvona. Ohjeessa mukaillaan lain esitöitä tuoden esiin, että esitutkintaan kuuluu asian riittävä ja huolellinen selvittäminen. Kiirehtiminen ei saa esimerkiksi vaarantaa epäillyn mahdollisuuksia järjestää puolustuksensa tai muuten vaikuttaa kielteisesti asianosaisten oikeuksiin. Poliisihallituksen ohjeen mukaan kiireellisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiireelliseksi säädetyissä esitutkinnoissa yksittäisiä esitutkintatoimia tulisi suorittaa nopeammin kuin muissa asioissa. Tavoitteena pidetään sitä, että kiireellisten asioiden tutkinta-aika on kokonaisuutena lyhyempi.[9] Tämä on selkeä linjaus siitä, miten kiirellisyysvaatimusta tulee tulkita. Vaikka esitutkinnan toimittamisen kiireellisesti voidaan todeta tarkoittavan esitutkinnan toimittamista nopeammin, kuin pääsäännön mukaisen ilman aiheetonta viivytystä toimitettavan esitutkinnan, sen ei voida katsoa koskevan jokaista yksittäistä toimenpidettä.
Kiireellisyysvaatimuksen toteutuminen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella
Tutkimuksessa selvitettiin, miten alaikäisiin rikoksesta epäiltyihin liittyvä kiireellisyysvaatimus toteutui Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella vuosina 2014-2023.Tutkielmassa on keskitytty isoon kuvaan. On selvää, että yksittäisiä tapauksia vertailtaessa tapauksen yksilöllisistä piirteistä johtuen jonkun rikosasian, jossa epäilty on alaikäinen, esitutkinta voi kestää kauemmin kuin tapauksen, jossa epäilty on täysi-ikäinen, vaikka kyseessä olisi sama rikosnimike. Kuitenkin vertailtaessa suurta joukkoa rikosasioista, tulisi tutkinta-aikojen keskiarvon olla lyhyempi tapauksissa, joissa rikoksesta epäilty on alaikäinen. Näin ei kuitenkaan Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella ollut ennen vuotta 2023 ollut.
Kuviossa 2 esitetään kaikkien rikoslajirikosten tutkinta-ajat Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella. Eriteltynä on tapaukset, joihin liittyy alaikäinen rikoksesta epäilty. Tarkasteltaessa Kaakkois-Suomen poliisi laitoksen esitutkinnan toimittamisaikoja vuosilta 2014-2023 isossa kuvassa, voidaan todeta, että kiireellisyysvaatimusta ei ole onnistuttu noudattamaan. Toteamus perustuu täysin keskimääräisiin tutkinta-aikoihin, jotka ovat keskiarvollisesti olleet lähes koko tarkastelujakson suurempia tapauksissa, joissa rikoksesta epäilty on ollut alaikäinen, kuin muissa tapauksissa. Tarkastelussa on mukana kaikki rikoslakirikokset sekä kaikki Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisiasemat. Tällainen tarkastelu ei ole täysin ongelmatonta ja kiireellisyysvaatimuksen onnistumisen arvioimisen ainoastaan tämän perusteella voi nähdä suppeaksi tarkastelutavaksi. Näkökulma tutkimuksessa oli kuitenkin nimenomaan miltä tutkinta-ajat näyttävät isossa kuvassa
Tarkasteltaessa Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen esitutkinnan toimittamisaikoja vuosilta 2014-2023 isossa kuvassa nähdään, että vuonna 2021 sekä 2022 tutkinta-aikojen keskiarvot ovat lähellä toisiaan. Vuonna 2023 on tapahtunut selkeä muutos ja rikosasiat, joissa on ollut alaikäinen rikoksesta epäilty, on onnistuttu tutkimaan nopeammin kuin muut jutut. Teemahaastatteluissa pohdittiin syitä muutokseen ja yhtenä asiana nostettiin vuoden 2023 lakimuutos, joka toi mukanaan kiireellisyysvaatimuksen myös useisiin lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin sekä tietyin edellytyksin lähestymiskiellon rikkomisiin (ETL 3:11.3, ETL 3:11.4). Kun tieto siitä, että tiettyjen rikosasioiden esitutkinta tullaan säätämään kiireellisesti suoritettavaksi, nousi jo alaikäisiin rikoksesta epäiltyihin liittyvä kiireellisyysvaatimus esiin. Vaikka säännös on ollut voimassa jo vuodesta 2014, ei siihen haastateltujen tutkinnanjohtajien mukaan ole välttämättä osattu aikaisemmin kiinnittää riittävästi huomiota.
Teemahaastatteluun osallistuneet tutkinnanjohtajat nostivat esiin yhtenä haasteena tutkinta-aikojen seurannan. Poliisin järjestelmät eivät tutkinnanjohtajien mukaan ole suunniteltu nimenomaisesti seurantaa varten. Haastateltujen henkilöiden mukaan heitä ei ole ennen vuoden 2024 sisäistä ohjetta erityisesti velvoitettu seuraamaan tutkinta-aikoja rikosasioista, joissa rikoksesta epäilty on alaikäinen. Kun kiireellisyysvaatimus laajeni koskemaan myös useita lapsiin kohdistuneita rikoksia eli tapauksia, joissa asian omistaja on alaikäinen, seurantaa tehostettiin. Puutteellisen seurannan lisäksi nostivat teemahaastatteluun osallistuneet tutkinnanjohtajat yhdeksi ongelmaksi priorisoinnin haastavuuden. Tutkinnanjohtajien mukaan käytännön työssä on jouduttu tekemään priorisointia siten, että myös muita seikkoja, kuin rikoksesta epäillyn ikä, on täytynyt ottaa huomioon. Vaikka laki ei olekaan ennen lakiuudistusta edellyttänytkään samaa kiireellisyysvaatimusta asianomistajan ollessa alaikäinen, on poliisi kuitenkin priorisoinut myös tällaisten tapausten tutkinnan. Myös usein törkeiden ja vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten selvittäminen on korkealla tärkeysjärjestyksessä. Rikostutkinta on monen rikosasian selvittämistä yhtä aikaa ja priorisointia täytyy tehdä koko ajan. Priorisointia täytyy tehdä myös kiireellisesti hoidettavien rikostapausten kesken.
Esiin tuotiin myös poliisin pitkään jatkunut huono resurssitilanne, joka vaikuttaa koko rikostutkintaan ja kaikkiin tutkinta-aikoihin. Kuitenkaan mitään yhtä syytä ei tutkinnanjohtajien mukaan voi nimetä sille, miksi keskimääräiset tutkinta-ajat ovat olleet pidempiä rikoksesta epäillyn ollessa alaikäinen. Teemahaastatteluihin osallistuneet tutkinnanjohtajat korostivat kuitenkin sitä, että vaikka kiireellisyys vaatimusta ei tarkasteltavalla ajanjaksolla ole onnistuttu noudattamaan, asiaan on nyt kiinnitetty huomiota. He uskoivat, että Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen vuoden 2024 alussa voimaan tulleen sisäisen ohjeen mukainen 100 vuorokauden tavoite varmasti muuttaa tilannetta parempaan suuntaan. Tutkielmassa tarkasteltiin myös esitutkinnan toimittamisaikoja vuosilta 2014-2023 Kaakkois-Suomen poliisi laitokselta poliisiasemakohtaisesti ja tutkinta-ajoissa oli huomattavissa alueellisia eroja. Sisäinen ohje 100 vuorokauden tavoiteajasta liittyy työn johtamiseen ja organisointiin ja sillä todettiin olevan vaikutusta alueen tutkinta-aikojen yhtenäistymiseen.
Kiinteä määräaika
Tutkielmaan osallistuneet tutkinnanjohtajat nostivat Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen vuoden 2024 alussa voimaan tulleen sisäisen ohjeen, jonka mukaan rikokset, joissa on alle 18-vuotias epäilty tai alle 15-vuotias on epäiltynä rikolliseen tekoon, pyritään tutkimaan 100 vuorokaudessa, hyödylliseksi yhdenmukaisuuden näkökulmasta. Kaikki haastatteluun osallistuneet tutkinnanjohtajat olivat kuitenkin yhtenevästi sitä mieltä, että kiinteä määräaika ei yleisesti sovellu esitutkintaan, eikä kiireellisyysvaatimukseen tulisi liittää laintasoista kiinteää määräaikaa. Laintasoisen määräajan todettiin olevan riski virkamiehen näkökulmasta, koska sitä ei todennäköisesti kaikissa tutkittavana olevissa tapauksissa kyettäisi noudattamaan. Tutkielmassa käydään läpi erilaisia selvityksiä, joissa esitutkinnan keston ongelmiin on haettu ratkaisuja. Kiinteää määräaikaa ei ole ehdotettu vastauksena ongelmaan, eikä sen mahdollisuutta usein ole edes pohdittu, ainakaan näkyvästi. Asiaa ei ole käsitelty kovinkaan laajasti myöskään lain esitöissä, eikä aikarajaa puoltavia seikkoja ei ole esitetty.
Laintasoisen määräajan säätäminen olisikin haastavaa, koska esitutkinnat poikkeavat toisistaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuissa liittyen esitutkinnan hyväksyttävän keston arviointiin on toistunut samat seikat: asian laatu, laajuus ja yksilölliset erityispiirteet, käytettävissä olevat tutkintaresurssit, epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika ja se milloin epäilty rikos on tullut poliisin tietoon. Hyväksyttävän keston arvioin tiin vaikuttaa lukuisat eri seikat ja arviointi on aina tapauskohtaista. Kiireellisyysvaatimus edellyttää esitutkinnan suorittamista nopeasti ja ilman tarkasti rajattua määräaikaa se on mahdollista tehdä yksilöllisesti tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen. Esitutkinnan kestoon liittyy ongelmia, joiden esitutkintaviranomaiset ovat korostaneet johtuvan resurssipulasta. Tähän asiaan kiinteästä määräajasta säätäminen ei toisi muutosta. Säännös aikarajasta ei itsessään jouduttaisi esitutkintaa, jos suorittava taho ei määräaikaa kykenisi noudattamaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta tavoitteen ollessa rikosten tutkinnan nopeuttaminen, ei muutos tapahdu ainoastaan tavoitteellisia määräaikoja asettamalla. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen sisäinen tavoitteellinen aika rikosasioissa, joissa on alaikäinen rikoksesta epäilty, on kuitenkin toimenpide, joka osaltaan edistää konkreettista muutosta esitutkinnan toimittamisaikoihin liittyen. Tutkimukseen osallistuneet tutkinnanjohtajat pitivät määräaikaa tiukkana, mutta hyödyllisenä työn sisäisen organisoinnin näkökulmasta ja asiana, joka tulee myös suurella todennäköisellä yhdenmukaistamaan esitutkinnan toimittamisaikoja tapauksissa, joissa rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias. Tutkimuksessa selvitettiin, miten alaikäisiin rikoksesta epäiltyihin liittyvä kiireellisyysvaatimus toteutui Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella vuosina 2014-2023. Tarkasteluajanjaksona rikosasioihin, joissa on alle 18v-vuotias rikoksesta epäilty, ei liittynyt tavoiteaikaa. Tutkimus avaakin oven jatkotutkimukselle tavoitteellisen määräajan vaikutuksista esitutkinnan kestoon.
[1] HE 222/2010 vp, s. 43.
[2] HE 222/2010 vp, s. 43.
[3] HE 222/2010 vp, s. 43.
[4] Nuorisorikostyöryhmän mietintö 2004:12, s. 110.
[5] HE 14/1985 vp, s. 19.
[6] HE 222/2010 vp, s. 188.
[7] HE 222/2010 vp, s. 42–43.
[8] HE 222/2010 vp, s. 189.
[9] Poliisihallituksen ohje, esitutkinnan priorisointi ja päätöksenteko 19.10.2023, s.3.