Kirjoittanut laamanni Riku Jaakkola, Pirkanmaan käräjäoikeus.
Perjantaina 28.2.1986 kello 23.21 Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin kuoliaaksi Tukholman keskustassa Sveavägenin ja Tunnelgatanin risteyksessä, kun hän oli palaamassa vaimonsa kanssa kävellen elokuvista. Murhan motiivista ja tekijästä tai tekijöistä on esitetty lukemattomia teorioita ja näkemyksiä. Vuonna 1989 murhasta ehdittiin jo tuomita Christer Pettersson -niminen henkilö, mutta hänet vapautettiin hovioikeudessa myöhemmin samana vuonna. Yli 34 vuotta murhan jälkeen, 10.6.2020 johtava syyttäjä Krister Petersson piti lehdistötilaisuuden, jossa hän ilmoitti, että jutun esitutkinta lopetetaan, koska todennäköinen murhaaja on kuollut. Peterssonin mukaan murhaaja oli todennäköisesti vuonna 2000 kuollut Stig Engström -niminen graafinen suunnittelija, joka tunnettiin myös ”Skandia-miehenä”. Petersson esitteli tilaisuudessa todisteet, jotka hänen mielestään viittasivat Engströmin syyllisyyteen. Hänen mukaansa todisteet olisivat riittäneet Engstömin vangitsemiseen sekä kotietsintään ja muihin jatkotutkimuksiin, joissa olisi voitu hankkia lisänäyttöä. Koska jatkotutkimuksia ei Engströmin kuoltua enää voitu tehdä, esitutkinnan jatkamiselle ei ollut perusteita.
Syksyllä 2024 sain mielenkiintoisen yhteydenoton Ruotsista. Oikeustieteen professori Christian Dahlman teki Palmen murhaan liittyvää tutkimusta ja hän pyysi minua mukaan näytösoikeudenkäyntiin (mock trial), jossa oli tarkoitus selvittää, olisivatko syyttäjän kesäkuussa 2020 esittämät todisteet Stig Engströmiä vastaan riittäneet hänen tuomitsemiseensa oikeudenkäynnissä. Professori Dahlman halusi koota viiden ulkomaisen tuomarin kokoonpanon arvioimaan syyttäjän nimeämän näytön riittävyyttä. Tuomareiden tuli oli olla ulkomaalaisia, jotta heillä ei olisi niin vahvaa ennakkokäsitystä asiasta kuin ruotsalaisilla tuomareilla saattoi olla. Kiinnostuin heti asiasta, mutta mietin tutkimuksen eettisyyttä. Stig Engström oli kuollut jo vuonna 2000 ja pohdin, oliko oikein arvioida jo kuolleen henkilön syyllisyyttä murhaan. Toisaalta syyttäjä oli jo leimannut Engströmin syylliseksi ja tutkimuksen eettisyys oli arvioitu lautakunnassa, jonka tehtäviin kuului arvioida tieteellisten tutkimusten eettisyyttä. Mahdollisuus oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja päätin tarttua siihen. Todettakoon tässä yhteydessä, että mitään rahallista korvausta projektista ei ollut luvassa.
Paneelimme muut jäsenet olivat Jelte Hielkema Alankomaista, Stefania Riccio Italiasta, Mark Schweizer Sveitsistä ja Mikael Sjöberg Tanskasta. Vaikka kaikki meistä eivät nykyisissä viroissaan käsitelleetkään rikosasioita, meillä kaikilla oli pitkä kokemus näytön arvioinnista tuomarina. Valitsimme keskuudestamme puheenjohtajan ja minä tulin valituksi tähän tehtävään. Tehtävänämme oli arvioida ainoastaan sitä, oliko Engstömin syyllisyyden tueksi esitetty riittävä näyttö. Todisteiden arviointi tapahtui pelkkien asiakirjojen avulla. Esitutkintamateriaalin määrän perusteella mitattuna Palmen murha on maailman kaikkein aikojen laajin poliisitutkinta – edes presidentti John F. Kennedyn murhan esitutkinta-aineistoa ei ole yhtä paljoa. Meidän arvioitavaksemme tuli kuitenkin ainoastaan Engstömin syyllisyyteen viittaava ja sitä vastaan puhuva esitutkintamateriaali. Murha-asetta ei ole koskaan löydetty eikä muitakaan reaalitodisteita ole, joten käytännössä kysymys oli todistajien kertomusten arvioinnista. Poikkeuksellista oli se, että arviointi tapahtui pelkästään kirjallisia todistajankertomuksia arvioimalla. Kaikki arvioitavat todistajien kertomukset oli käännetty englanniksi ja koottu 240 sivuiseksi kirjaksi. Käytössämme oli myös karttapiirros, josta ilmeni kunkin silminnäkijätodistajan sijainti tapahtumahetkellä.
Saimme materiaalin käyttöömme joulukuussa 2024. Valmistelimme asiaa ja kävimme päätösneuvottelut etäyhteyksien välityksellä. Näytösoikeudenkäynti pidettiin 5.5.2025 Lundin yliopistossa. Kielenä oli englanti. Syyttäjän roolissa oli Lundin yliopiston apulaisprofessori Lena Wahlstedt ja puolustajana toimi oikeustieteen tohtori David Reidhav. Paikalla oli yleisöä ja mediaa. Oikeudenkäynti oli sikäli ennakkoon käsikirjoitettu, että meillä oli ennakkoon tiedossamme ne seikat ja todisteet, joihin osapuolet tulevat vetoamaan. Olimme myös valmistelleet kirjallisen tuomiomme jo ennakkoon. Syyttäjän ja puolustuksen puheenvuorojen jälkeen pidimme vielä lopullisen päätösneuvottelun, jonka jälkeen julistimme tuomiomme. Perusteluissamme kävimme läpi kaikki syyttäjän ja puolustuksen vetoamat seikat ja todisteet. Päädyimme siihen, että Engstömin syyllisyyden tueksi oli esitetty ainoastaan todistusarvoltaan heikkoja viitteitä. Esitetty näyttö ei muodostanut edes vahvaa epäilyä Engstömin syyllisyydestä. Päätimme yksimielisesti hylätä näytösoikeudenkäynnissä esitetyn syytteen murhasta.
Oikeudenkäynnissä olivat mukana myös todistusoikeuden professorit Anne Ruth Mackor Alankomaista ja David Lagnado Englannista. Professori Mackorilla ja professori Lagnadolla oli ollut käytössään sama materiaali kuin meilläkin ja he olivat molemmat tahollaan itsenäisesti arvioineet todistajien kertomuksia ja niiden luotettavuuteen liittyviä seikkoja laskentateoreettisesti käyttäen niin sanottua Bayesin teoreemaa. Tällä menetelmällä he olivat molemmat arvioineet kullekin todistajan kertomukselle matemaattisen todistusarvon ja Bayesin teoreemaa hyödyntäen laskeneet Engströmin syyllisyyteen viittaavien todisteiden todistusarvon. Tuomion julistamisen jälkeen professorit Mackor ja Lagnado esittivät kumpikin omat arvionsa esitetyn todistelun näyttöarvosta ja johtopäätöksensä. Oli mielenkiintoista havaita, että myös molemmat tutkijat olivat päätyneet todisteiden arvioinnissa samaan lopputulokseen kuin me tuomaritkin. Engströmin syyllisyyden tueksi esitetty näyttö oli heidänkin arvionsa mukaan hyvin heikkoa.
Yleisöllä ja medialla oli mahdollisuus varata etukäteen paikkoja näytösoikeudenkäyntiin. Tilaisuutta varten varattu auditorio olikin täynnä mediaa ja yleisöä. Näytösoikeudenkäynnin jälkeen meillä oli tilaisuus vastailla median ja muun yleisön kysymyksiin. Paikalla oli myös henkilöitä, jotka ovat täysin vakuuttuneita siitä, että Engström oli syyllinen murhaan. Osa heistä on perehtynyt esitutkintamateriaaliin vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Tuomiomme ja sen perustelut tuskin saivat heitä muuttamaan mieltään, mutta pystyimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin heidän esittämiinsä kysymyksiin ja tarjoamaan vastauksia seikkoihin, jotka heitä jäivät askarruttamaan.
Syyskuussa 2025 Ruotsin syyttäjäviranomaiset saivat vaatimuksen Palmen murhatutkinnan uudelleen avaamisesta. Joulukuun 18. päivänä 2025 Ruotsin johtava syyttäjä Lennart Guné piti lehdistötilaisuuden, jossa hän totesi, että Stig Engströmin syyllisyydestä pääministeri Olof Palmen murhaan ei ole riittävää näyttöä ja syyttäjä toimi kesäkuussa 2020 väärin esittäessään väitteen hänen syyllisyydestään. Guné ilmoitti, että jutun esitutkintaa ei siitä huolimatta avata uudelleen, koska tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella asiaan ei ole saatavissa mitään lisäselvitystä. Uskon, että näytösoikeudenkäynnillä ja tuomiollamme oli vaikutusta siihen, että syyttäjä päätti arvioida Engströmin syyllisyyden tueksi esitettyä näyttöä uudelleen. Pääministeri Palmen murha on siis virallisestikin edelleen täysin selvittämättä, vaikkakaan ei ainakaan toistaiseksi aktiivisen tutkinnan kohteena.
Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan tähän projektiin. Näytösoikeudenkäynti tarjosi uuden näkökulman tämän koko kansakuntaa syvästi järkyttäneen tapauksen käsittelyyn. Vaikka todistajien kertomusten arviointi tapahtui puhtaasti asiakirjojen perusteella, meillä oli mielestäni riittävästi tietoa todistajien sijainnista ja muista heidän havaintojensa luotettavuuteen liittyvistä tosiseikoista, jotta perustellun tuomion laatiminen oli mahdollista.
Videotallenne näytösoikeudenkäynnistä löytyy You Tubesta Lundin yliopiston kanavalta osoitteesta https://www.jur.lu.se/mock-trial-against-stig-engstrom-murder-olof-palme. Näytösoikeudenkäyntiä on käsitelty myös ”Öppet fall” -nimisen podcast-sarjan 10.9.2025 julkaistussa jaksossa ”Mockrättegången mot Stig Engström för mordet på Olof Palme”, joka löytyy esimerkiksi Spotifysta. Käytössämme ollut oikeudenkäyntiaineisto ja tuomiomme tullaan julkaisemaan myös kirjassa, jota professori Dahlman on tutkimusprojektistaan kirjoittamassa. Kirjan julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa.