Förberedelsen i tvistemål – Valmistelu riita-asiassa
Alexander Nybonnin esityksen 14.1.2026 diat.
1 ajatus aiheesta “Förberedelsen i tvistemål – Valmistelu riita-asiassa”
Jyrki Virolainen
Riita-asian valmistelun hitautta ja tehostamiskeinoja on tarkasteltu myös vuonna 2024 ilmestyneessä Jyrki Virolaisen ja Mika Launialan kirjassa Tuomarin prosessinjohto riita-asiassa (AlmaTalentum). Tuossa kirjassa on on käsitelty myös Norjan siviiliprosessissa omaksutun prosessisuunnitelman tekoa, josta OK 5 luvussa ei ole säännöksiä. Ks. esim. sivut 58-59, 226 ja 269. Prosessisuunnitelma voidaan toki laatia vaikkei siitä olisi laisssa nimenomaisia säännöksiä.
Valmistelun suuri puute käytännössä on sen hitaus, mikä johtuu yhtäältä siitä, etteivät asianajajat ja lupalakimiehet valmistaudu aineiston tarkasteluun ja kokoamiseen ja riitakysymysten js niiden juridiikan selvittämiseen riittävän huolellisesti ja ripeästi. Toisaalta riitatuomareiden aineellinen ja muodollinen prosesinjohto vaihtelee meillä suuresti ja on usein liian pasiivista ja välinpitämätöntä. Asioiden valmisteluun kuluu aivan liian paljon aikaa. Toisaalta valmistelu on tehotonta, mikä ilmenee mm. siinä, ettei pääkäsittelyssäkään aina olla selvillä. mihin kakkkiin oikeustosieikkoihin asianoaiset ovat tarkoittaneet vedota. KKO on joutunut antamaan väittämistaakasta yllättävän usein ennakkopäätöksiä, mikä kertoo selvää kieltä asiamiesten valmistelun heikkouksista ja tuomareiden passiivisesta prosessinjohdosta.
Väitöstutkimuksessa tulisi tarkastella erikseen, mitä riita-asian tehokas ja joutuisa edellyttää asianajajien valmistautumiselta ja toisaalta tuomarin prosessinjohdolta . Olisi ollut paikallaan tarkastella valmistelua, ei vain kolmen pohjoismaan, vaan ennen muuta pohjoismaiden ja muutaman muun eurooppalaisen maan siviiliprosessilain kannalta. Miten valmistelua on tehostettu esimerkiksi Englannin. Saksan ja Ranskan siviiliprosessissa..
Käytämme tällä verkkosivuilla evästeitä varmistaaksemme, että tarjoamme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Saat lisätietoja evästeistä lukemalla tietosuojaselosteemme.
1 ajatus aiheesta “Förberedelsen i tvistemål – Valmistelu riita-asiassa”
Riita-asian valmistelun hitautta ja tehostamiskeinoja on tarkasteltu myös vuonna 2024 ilmestyneessä Jyrki Virolaisen ja Mika Launialan kirjassa Tuomarin prosessinjohto riita-asiassa (AlmaTalentum). Tuossa kirjassa on on käsitelty myös Norjan siviiliprosessissa omaksutun prosessisuunnitelman tekoa, josta OK 5 luvussa ei ole säännöksiä. Ks. esim. sivut 58-59, 226 ja 269. Prosessisuunnitelma voidaan toki laatia vaikkei siitä olisi laisssa nimenomaisia säännöksiä.
Valmistelun suuri puute käytännössä on sen hitaus, mikä johtuu yhtäältä siitä, etteivät asianajajat ja lupalakimiehet valmistaudu aineiston tarkasteluun ja kokoamiseen ja riitakysymysten js niiden juridiikan selvittämiseen riittävän huolellisesti ja ripeästi. Toisaalta riitatuomareiden aineellinen ja muodollinen prosesinjohto vaihtelee meillä suuresti ja on usein liian pasiivista ja välinpitämätöntä. Asioiden valmisteluun kuluu aivan liian paljon aikaa. Toisaalta valmistelu on tehotonta, mikä ilmenee mm. siinä, ettei pääkäsittelyssäkään aina olla selvillä. mihin kakkkiin oikeustosieikkoihin asianoaiset ovat tarkoittaneet vedota. KKO on joutunut antamaan väittämistaakasta yllättävän usein ennakkopäätöksiä, mikä kertoo selvää kieltä asiamiesten valmistelun heikkouksista ja tuomareiden passiivisesta prosessinjohdosta.
Väitöstutkimuksessa tulisi tarkastella erikseen, mitä riita-asian tehokas ja joutuisa edellyttää asianajajien valmistautumiselta ja toisaalta tuomarin prosessinjohdolta . Olisi ollut paikallaan tarkastella valmistelua, ei vain kolmen pohjoismaan, vaan ennen muuta pohjoismaiden ja muutaman muun eurooppalaisen maan siviiliprosessilain kannalta. Miten valmistelua on tehostettu esimerkiksi Englannin. Saksan ja Ranskan siviiliprosessissa..