Prosessioikeusblogi
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry – Finlands Processrättsliga Förening rf
Tervetuloa Prosessioikeusblogiin!
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry jatkaa professori Jyrki Virolaisen tunnetuksi tekemää Prosessioikeusblogia. Jyrki Virolainen jatkaa edelleen Rule of law -blogillaan, mutta hyvässä yhteistyössä hänen kanssaan vuonna 2020 rekisteröity, mutta jo sitä ennen muutaman vuoden toiminut Prosessioikeusyhdistys ottaa vetovastuun ja pyrkii ylläpitämään prosessioikeudellista keskustelua. Sekä täällä blogissa että järjestämissämme tilaisuuksissa.
Voit tarjota kirjoituksiasi julkaistavaksi blogin toimittajalle, Markku Fredmanille sähköpostilla markku[a]fredman.fi.
Apulaisoikeusasiamies Pölöseltä selventävä ratkaisu puhelinkuulemisen mahdollisuuksista kuultavan ollessa ulkomailla
kirjoittanut Markku Fredman Suomalaisissa oikeudenkäynneissä on usein ilmennyt ongelmaksi se, että jotain asianosaista tai todistajaa tulisi kuulla oikeudessa, mutta hän on pääkäsittelyn aikaan ulkomailla. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa asia on jätetty lakonisesti sen varaan, että ”Todisteen vastaanottamisesta
Tallannettu kertomus todisteena ja pääasiallisuustesti
asessori, OTT Jurkka Jämsän esitys Prosessioikeusyhdistyksen webinaarissa 3.11.2021
Hallinnon lainalaisuus ja prosessiasetelmat hallintoprosessissa (Osa II)
kirjoittanut ylituomari, dosentti Petri Saukko 4 Hallintotuomioistuimen oma-aloitteisesta selvitysvelvollisuudesta Hallintoprosessissa oikeudenkäynnin osapuolilla on myötävaikutusvelvollisuus ja hallintotuomioistuimella oma-aloitteinen selvitysvelvollisuus eli niin kutsuttu virallisperiaate vallitsee. Asianosainen ja viranomainen eivät voi yleisen puolen rikos- ja riitaprosessien tapaan, hieman yksinkertaistaen
Hallinnon lainalaisuus ja prosessiasetelmat hallintoprosessissa (Osa I)
kirjoittanut ylituomari, dosentti Petri Saukko Käsittelen näissä blogi -kirjoituksissa hallintoprosessin ominaispiirteitä kahdessa osassa. Osassa I käsittelen hallintoprosessin kehitystä, ominaispiirteitä, hallinnon lainalaisuutta, asianosaisasetelmia ja oikeusvoimaa. Toisessa osassa II keskityn hallintotuomioistuimen oma-aloitteseiseen selvitysvelvollisuutteen, suulliseen käsittelyyn ja teen lyhyen
Millä edellytyksillä tallennettua kertomusta saadaan käyttää todisteena rikosasian oikeudenkäynnissä henkilökohtaisen kuulemisen asemesta?
Prosessioikeusyhdistys järjestää keskiviikkona 3.11.2021 kello 18 – 19 jäsenistölleen Skypen välityksellä tilaisuuden, jossa OTT, asessori Jurkka Jämsä alustaa tallennetun kertomuksen käyttökiellosta ja pääasiallisuustestistä, toisin sanoen OK 17:24.2:n ja ROL 11:4.3:n välisestä suhteesta. Kysymys on siitä, millä
KKO 2021:73 Oikeudenkäyntimenettely – Todistelu – Todistajan kieltäytymisoikeus – Hyödyntämiskielto – Itsekriminointisuoja – Pahoinpitely
kirjoittanut OTT, asessori (VaaHO) Jurkka Jämsä Korkein oikeus (KKO) on eilen antanut todisteiden hyödyntämistä koskevan ennakkopäätöksen KKO 2021:73 asiassa, jossa aikaisemmin antamansa ratkaisun myös Helsingin hovioikeus oli julkaissut (HelHO 2020:8). Kiinnitän tässä lyhyessä kirjoituksessa huomiota eräisiin