Prosessioikeusblogi
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry – Finlands Processrättsliga Förening rf
Tervetuloa Prosessioikeusblogiin!
Suomen Prosessioikeusyhdistys ry jatkaa professori Jyrki Virolaisen tunnetuksi tekemää Prosessioikeusblogia. Jyrki Virolainen jatkaa edelleen Rule of law -blogillaan, mutta hyvässä yhteistyössä hänen kanssaan vuonna 2020 rekisteröity, mutta jo sitä ennen muutaman vuoden toiminut Prosessioikeusyhdistys ottaa vetovastuun ja pyrkii ylläpitämään prosessioikeudellista keskustelua. Sekä täällä blogissa että järjestämissämme tilaisuuksissa.
Voit tarjota kirjoituksiasi julkaistavaksi blogin toimittajalle, Markku Fredmanille sähköpostilla blogi@prosessioikeus.fi.
Yhdistyksen vuosikokous pidetty
Suomen prosessioikeushdistyksen varsinainen kokous järjestettiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 28.3.2022. Osallistujia oli paikalla kokoustilassa ja etäyhteyksien päässä. Toimintakertomus esitettiin, tilinpäätös vahvistettiin ja tilikauden ylijäämä 984,38 euroa päätettiin kirjata yhdistyksen tilille. Keskustelun jälkeen vastuuvapaus myönnettiin yhdistyksen vastuuvelvollisille. Yhdistyksen puheenjohtaja,
Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa I
Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen Tuomarinvalan vannoin Vaasan hovioikeudessa 20.12.1967. Muistan, että valan vannomisen jälkeen poistuin istuntosalista vahtimestarin minulle ennen valatilaisuutta antaman ohjeen mukaisesti takaperin. Ohjeista maksoin hänelle pienen korvauksen. Aloitin auskultoinnin Saloisten tuomiokunnassa Kalajoella vuoden
Voisiko riita-asioiden oikeudenkäynnissä ottaa mallia välimiesmenettelystä?
Asianajaja Jussi Ikosen esitys webinaarissa 8.3.2022.
Miksi lapsiin kohdistuvat rikokset jäävät
usein piilorikollisuudeksi?
Hanna Lahtinen, oikeuspsykologi, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija. Esitys Prosessioikeusyhdistyksen webinaarissa 17.2.2022.
Kihlakunnantuomari oikeudenkäyntiä kehittämässä, osa I
Kirjoittanut professori Jyrki Virolainen. Ennen alioikeusuudistusta ja 1990 -luvulla toteutuneita menettelyuudistuksia alioikeuden oikeudenkäynti perustui niin sanottuun suullis-pöytäkirjalliseen menettelyyn, juttujen toistuviin lykkäyksiin ja käsittelyn pikkutarkkaan pöytäkirjaamiseen. Menettelyssä ei toteutunut suullisuus, välittömyys eikä keskitys. Valmistavaa käsittelyä ei ollut,
Kuinka hovioikeusmenettelyä uudistettiin ym.
Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen. Itä-Suomen hovioikeuden viskaaleilla oli tapana kokoontua ravintola Kallan kabinettiin maailmaa parantamaan. Samalla keskusteltiin työn kehittämisestä. Keskustelujen tuloksena syntyi seuraava asiakirja. Viskaalit lähettivät 28.3.1973 oikeusministerille kirjelmän, jossa he esittivät, että hovioikeuksien työn